'''Mikael JurevitšJurjevitš''' (Михалко (Михаил) Юрьевич, ? - [[20. kesäkuuta]] [[1176]]) oli [[Vladimir-Suzdal]]in suuriruhtinas vuosina [[1175]]-[[1176]] ja [[Kiova]]n suuriruhtinas vuonna [[1171]].
Mikael oli [[Juri Dolgoruki|Juri Pitkäkäden]]n vanhin poika tämän toisesta avioliitosta. Hänen velipuolensa [[Andrei I|Andrei Bogoljubski]] (Andrei I) karkotti hänet Suzdalista[[Suzdal]]ista ja hän asui [[1162]]–[[1169]] Ostjorissa[[Ostjor]]issa lähellä [[Tšernihiv|Tšernigovia]], mutta muutti Tortšeskiin. Andrei asetti hänet hallitsemaan Kiovaan [[Gleb I|Gleb JurijevitšinJurjevitšin]] kuoleman jälkeen 1171, mutta Mikael kieltäytyi ja lähetti nuoremman veljensä '''[[Vsevolod III]|Vsevolodin''']]. Kiovaa vaatinut [[Smolensk]]in '''ruhtinas Rurik''' piiritti Tortšeskia, mutta Mikael teki rauhan ja siirtyi Perejaslaviin[[Perejaslavl]]iin. Seuraavana vuonna Andrei teki sotaretken etelään, ja Mikael rikkoi välinsä Rurikiin ja liittoutui veljensä kanssa.
Andrein kuoltua Mikael seurasi häntä Vladimirin suuriruhtinaana, mutta Suzdalin ja Rostovin[[Rostov]]in [[pajarit|pajarien]] vihamielisyys sai hänet siirtymään Tšernigoviin. Vladimirilaiset kutsuivat hänet pian taistelemaan '''[[Jaropolk Rostislavovitšia'''Rostislavovitš]]ia vastaan. Mikael löi tämän Andrein veljenpojan ja sai jälleen Vladimirin haltuunsa 1175.
Mikael kuoli seuraavana vuonna [[1176]], ja häntä seurasi Vladimirin valtaistuimelle veljensä [[Vsevolod III]].
