Versio 22. maaliskuuta 2008 kello 15.28 muokkaa Saggge (keskustelu \| muokkaukset) 263 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 5. huhtikuuta 2008 kello 20.52 muokkaa kumoa SeppVei (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 25 036 muokkausta Lähde lisätty, tekstiasua korjattu ja täydennetty Uudempi muutos →
Rivi 3: '''Hauli''' on tavallisimmin pyöreä metallikuula. Yleisemmin hauleja käytetään ammuksina, mutta hauleiksi nimitetään myös esimerkiksi [[onki\|ongessa]] painona käytettäviä lyijykuulia. ==Käyttö== [[Haulikko\|Haulikon]] patruunassa käytetään tavallisimmin pieniä, halkaisijaltaan useimmin 2-9 mm:n hauleja, jotka on valmistettu [[lyijy]]stä, nykyisin myös [[tina]]sta, [[sinkki\|sinkistä]], [[volframi]]sta, [[teräs\|teräksestä]] tai [[vismutti\|vismutista]]. Lyijyhaulien käyttö on useissa maissa, myös Suomessa, kielletty vesilintujen kuten [[~~vesilintu~~sorsa]]~~jen metsästyksessä~~nmetsästyksessä lyijyn myrkyllisyyden ja ympäristöhaittojen vuoksi. Pienimpiä hauleja on yhdessä ammuksessa jopa useita satoja latauksesta ja kaliiperista riippuen. Tähän saakka tavallisin ''lataus'' on ollut 36 grammaa (12- tai 20 mag. kaliiperisissa ammuksissa). Haulien koko ilmaistaan joko halkaisijan mukaan millimetreinä tai numero- ja kirjaintunnuksin, esimerkiksi nro 9 (2,03 mm) tai BB (4,57 mm). Pienimpiä hauleja on yhdessä ammuksessa jopa useita satoja latauksesta ja kaliiperista riippuen. Tähän saakka tavallisin ''lataus'' on ollut 36 grammaa (12- tai 20 mag. kaliiperisissa ammuksissa). Haulien koko ilmaistaan joko halkaisijan mukaan millimetreinä tai numero- ja kirjaintunnuksin, esimerkiksi nro 9 (2,03 mm) tai BB (4,57 mm). ==Valmistus== Ammushauleja valmistettiin aiemmin valuttamalla sulaa lyijyä korkeasta ''haulitornista'' seulan läpi, josta ne lähes vapaassa pudotuksessa muotoutuivat pallonmuotoisiksi ja kovettuivat putousmatkallaan hauleiksi. Pudottamisen jälkeen haulit lajiteltiin kokonsa mukaan. Kuuluisa haulitehdas on ollut mm. [[Pispalan Haulitehdas]] [[Tampere]]ella. Hauleja on valmistettu myös käsityönä luotipihtejä muistuttavissa valupihdeissä. Metsästäjät ja sotilaat valmistivat itse ampumatarvikkeensa aina [[1700-luku\|1700-luvulle]] saakka. Pienten ammushaulien vallmistus oli luotien valamista vaikeampaa, suuremmat 5-6 millin ns. susihaulit voitiin tehdä kuten luodit eli käsityönä luotipihtejä muistuttavissa valupihdeissä. Esimerkiksi [[musketti\|musketit]] tai [[kivääri]]n patruunat voitiin ladata vain yhdellä isolla "haulilla". Tällöin puhutaan kuitenkin palloluodista tai kuulasta, eroksi hauleihin tai ns. täyteisiin. Pienet haulit tehtiin alun perin valuttamalla lyijyä siivilän lapi vesiastiaan, mutta näin saadut pisaranmuotoiset haulit olivat huonokäyntisiä. Pyöreitä hauleja varten piti valuttaa sulaa lyijyä 20-30 metriä korkeasta ''haulitornista'' seulan läpi, josta ne lähes vapaassa pudotuksessa muotoutuivat pallonmuotoisiksi ja kovettuivat hauleiksi. Pudottamisen jälkeen haulit lajiteltiin kokonsa mukaan. Suomen kuuluisin haulitehdas on ollut [[Pispalan Haulitehdas]] [[Tampere]]ella, joka perustettiin [[1855]]. Haulikon ohella myös [[Pienoiskivääri\|pienoiskivääreihin]] on valmistettu pienin haulein ladattuja patruunoita tuhoeläinten torjuntaan. Pyöreiden haulien ohella valmistetaan myös kuutionmuotoisia tarkoituksena saavuttaa lähietäisyyksiltä tavallista laajempi osuma-alue. ==Lähteet== ~~Haulikon ohella myös [[Pienoiskivääri\|pienoiskivääreihin]] on valmistettu pienin haulein ladattuja patruunoita tuhoeläinten torjuntaan.~~ * Virtanen, M. 1977. Vanhoja aseita Suomen metsästys- ja riistanhoitomuseon kokoelmista. Painopaikka: Uusimaa Oy, Porvoo. ISBN 951-99138-4-X ~~Pyöreiden haulien ohella valmistetaan myös kuutionmuotoisia tarkoituksena saavuttaa lähietäisyyksiltä tavallista laajempi osuma-alue.~~ ~~Esimerkiksi musketit tai kiväärin patruunat voidaan ladata vain yhdellä "haulilla". Tällöin puhutaan palloluodista tai kuulasta eroksi haulikon hauleihin tai täyteisiin.~~ [[Luokka:Ammukset ja ampumatarvikkeet]] [[Luokka:Asetekniikka]] ~~{{Tynkä/Aseet}}~~

Ero sivun ”Hauli” versioiden välillä