Wikipedia

Ero sivun ”Vahviala” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kyzyl (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
16 122 muokkausta
jos kirjoihin ei ole viitattu, niin osioon aiheesta muualla
p typo
Rivi 52:
== Elinkeinot ==
 
Noin puolet Vahvialan väestöstä sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Vahvialan peltopinta-alaalaa lisättiin 1920- ja 1930-lukujen aikana voimakkaasti, muun muassa vesiperäisiä maita kuivattamalla. Vuonna 1929 Vahvialassa oli 3 668 [[hehtaari|ha]] peltoa, 14 ha kasvitarhaa, 387 ha niittyä ja 8 ha kaskea.<ref name="Iso tietosanakirja 14"/> [[Talvisota|Talvisodan]] alkuun mennessä oli kunnan peltopinta-ala kasvanut noin 4 900 hehtaariin.<ref name="Viipurin Karjala"/> Suurin osa tiloista oli pientiloja, mutta kunnan alueelta löytyi myös muutama kartano.
 
Toinen huomattava elinkeino oli teollisuus, jonka parissa työskenteli hieman alle 40 prosenttia väestöstä. Vahvialan alueella oli useita huomattavia teollisuuslaitoksia ja ne sijoittuivat pääasiassa kahteen teollisuustaajamaan, [[Hovinmaa]]lle ja [[Nurmi (Vahviala)|Nurmiin]]. Hovinmaalla toimivat [[Rakkolanjoen kaakelitehdas]] (per. 1877), [[Hovinmaan paperitehdas]] ja [[Oitin tiilitehdas]]. Nurmissa puolestaan Kintereenkosken vieressä sijainnut Oy Nurmi Ab:n selluloosatehdas, [[Nurmen Tehdas Oy]]:n saippua- ja huopajalkinetehtaat, Kinteren mylly ja Vahvialan Sähkö Oy:n voimalaitos.
Rivi 73:
=== Sota-aika ===
 
Talvisodan alun sotatoimet eivät ulottuneet Vahvialaan lukuun ottamatta muutamia ilmapommituksia. Vahvialan teollisuuslaitoksiin suunnatut voimakkaammat ilmapommitukset alkoivat helmikuun puolivälissä [[1940]]. Samoihin aikoihin aloitettiin myös Vahvialan väestön evakuointi, joka suuntautui [[Punkalaidun|Punkalaitumelle]]. Aivan talvisodan loppuvaiheessa ulottuivat myös maataistelut Vahvialan eteläsosassaeteläosassa sijaitsevaan Tervajoen kylään, kun neuvostojoukot pääsivät ylittämään jäätyneen Viipurinlahden. [[Moskovan rauha]]ssa suurin osa Vahvialaa jouduttiin luovuttamaan [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]]. Pika-asutuslain mukaan Vahvialan evakuoidun väestön sijoituskunniksi tulivat [[Itä-Uusimaa|itäisellä Uudellamaalla]] sijaitsevat [[Askola]], [[Myrskylä]], [[Pernaja]] sekä [[Porvoon maalaiskunta]] ja [[Porvoo|Porvoon kaupunki]].
 
Vasta pieni osa vahvialalaisista oli asettunut uusille asuinsijoilleen, kun tilanne muuttui Suomen vallatessa menetetyt alueet takaisin [[jatkosota|jatkosodan]] alussa kesällä [[1941]]. Sotatoimissa oli Vahvialan rakennuskannasta tuhoutunut noin puolet, mutta tästä huolimatta noin kolme neljäsosaa vahvialaisista ehti palata kotiseudulleen vuoteen [[1944]] mennessä.<ref name="Viipurin Karjala"/>
Rivi 84:
 
=== Myöhempää historiaa ===
Vuonna 1948 entisen Vahvialan kunnan kuten muunkin luovutetun Etelä-Karjalan nimistö korvattiin venäläisillä uudisnimillä ja esimerkiksi entisen Vahvialan kirkonkylän nimeksi tuli {{k-ru|Яшино|Jašino}}. Vahvialan kunnanakunnan alue kuuluu nykyisin [[Leningradin alue]]en [[Viipurin piiri (Leningradin alue)|Viipurin piiriin]]. Paikallishallinnon tasolla entisen kunnan alueen eteläosa kuului [[Tervajoki (Vahviala)|Tervajoen]] ja pohjoisosa [[Tienhaara]]n kyläneuvostoalueisiin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Suviranta Sami | Otsikko = Luovutetut alueet, kahtalaiset nimet | Julkaisu = Kielikello | Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero = 2/2001 | Sivut = 12–18 |
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |
Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> Vuonna 2006 voimaan tulleessa kunnallishallintouudistuksessa kylähallintoalueet liitettiin uuteen [[Tienhaara]]n kuntaan.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vahviala”