Ero sivun ”Naisasialiitto Unioni” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix
p fix yhdistyksen nimi
Rivi 3:
Unioni Naisasialiitto Suomessa ry perustettiin [[10. helmikuuta]] [[1892]] Helsingissä Kämpin Peilisalissa. Unionin ensimmäisiin vaikuttajanaisiin lukeutuivat [[Maikki Friberg]] (1861–1927), taidemaalari ja kirjailija [[Helena Westermarck]] (1850–1938), Unionin ensimmäinen puheenjohtaja [[Lucina Hagman]] (1853–1946) sekä [[Annie Furuhjelm]] (1854–1937), [[Helmi Tengen]] (1875–1971) ja [[Ida Salin|Ida Sofia Salin]] (1865–1952). Lucina Hagman oli mukana perustamassa [[Marttaliitto]]a toukokuussa 1899. Voimistelunopettaja Helmi Tengen sai ensimmäisenä naisena ajokortin Suomessa.
 
Unioni naisasialiitto vastusti aluksi [[SuomalainenSuomen naisyhdistys|SuomalaisenSuomen naisyhdistyksen]] tapaan yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, mutta vuonna 1904 Ylioppilastalon juhlasalissa pidetyn kokouksen jälkeen päätyi tekemään [[Miina Sillanpää]]n alustuksen pohjalta ponsia naisten äänioikeuden puolesta.
 
Vuonna 1980 perustettu [[Avoin Naisten Korkeakoulu]] (ANK) järjestää edelleen Ida Salinin testamenttaamassa [[Villa Salin]] -huvilassa koulutusta ja virkistystä naisille. Kun Maikki Friberg kuoli 1927, hänen kotinsa ja kirjakokoelmansa jäivät Unionille. Fribergin jäämistöä hyödyntää myös ANK. Professori [[Riitta Jallinoja]]n tutkimuksissa selvisi, että 1970-luvun lopulla, juuri ennen ANK:n perustamista, Unionin jäsenten isien koulutustausta oli selvästi alhaisempi kuin silloisen feministien etujoukon, ruotsinkielisen [[Feministit-Feministerna]] (F-F) -järjestön jäsenten. Toisin sanoen unionilaiset olivat yhteiskunnalliselta taustaltaan lähempänä kansan syviä rivejä kuin F-F:n aktivistit.