Wikipedia

Ero sivun ”Funktionalismi (mielenfilosofia)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
88 363 muokkausta
Käännöstä
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
88 363 muokkausta
Käännöstä
Rivi 1:
'''Funktionalismi''' viittaa yleisesti [[filosofia]]ssa funktionaaliseen eli toiminnalliseen selittämiseen. Nykyaikaisessa [[mielenfilosofia]]ssa se on [[fysikalismi|fysikalistinen]] teoria, jonka mukaan henkiset tilat ([[uskomus|uskomukset]], [[halu]]t, [[kipu]]tilat yms.) määrittyvät pelkästään niiden toiminnallisen roolin kautta, eli niiden kausaalisista suhteista muihin henkisiin tiloihin, aistisyötteisiin ja käyttäytymisvasteisiin. Tämän vuoksi henkisten tilojen katsotaan olevan [[monitoteutuvuus|monitoteutuvia]], toisin sanoen ne voivat toteutua hyvinkin erilaisissa järjestelmissä, ihmisten lisäksi mahdollisesti esimerkiksi [[avaruusolento|ulkoavaruuden olioissa]] ja tietokoneissa[[tietokone]]issa, kunhan järjestelmät suorittavat tarpeelliset toiminnot.
 
Funktionalismi on kehittynyt paljolti vastauksena [[identiteettiteoria]]lle ja [[behaviorismi]]lle. Vaikka funktionalismissa on etunsa, sitä vastaan on suunnattu useita erilaisia argumentteja, joiden mukaan se on riittämätön teoria mielestä.
 
<!--
== Monitoteutuvuus ==
 
{{Pääartikkeli|[[Monitoteutuvuus]]}}
An important part of some accounts of functionalism is the idea of [[multiple realizability]]. Since, according to standard functionalist theories, mental states are the corresponding functional role, mental states can be sufficiently explained without taking into account the underlying physical medium (e.g. the brain, neurons, etc.) that realizes such states; one need only take into account the higher-level functions in the cognitive system. Since mental states are not limited to a particular medium, they can be realized in multiple ways, including, theoretically, within non-biological systems, such as computers. In other words, a silicon-based machine could, in principle, have the same sort of mental life that a human being has, provided that its cognitive system realized the proper functional roles. Thus, mental states are individuated much like a valve; a valve can be made of plastic or metal or whatever material, so long as it performs the proper function (say, controlling the flow of liquid through a tube by blocking and unblocking its pathway).
 
Ajatus monitoteutuvuudesta on keskeinen osa joitakin funktionalistisia näkemyksiä. Koska standardien funktionalististen teorioiden mukaan henkiset tilat vastaavat toiminnallisia rooleja, ne voitaisiin selittää ilman että ne toteuttavaan fysikaaliseen välineeseen (esim. [[aivot]], [[neuroni]]t, jne.) tarvitsee kiinnittää mitään huomiota; funktionalismin mukaan on riittävää tutkia korkeamman tason kognitiivisia järjestelmiä. Koska henkiset tilat eivät rajoitu mihinkään tiettyyn järjestelmään, ne voitaisiin toteuttaa monella eri tavalla, mukaan lukien ei-biologiset järjestelmät, kuten tietokoneet. Toisin sanoen piihin perustuvalla koneella voisi periaatteessa olla samanlaista henkistä elämää kuin ihmisillä, mikäli sen kognitiivinen järjestelmä toteuttaisi vaaditut toiminnalliset roolit. Näin henkiset tilat, kuten kipu, olisivat kuten esimerkiksi venttiili, joka voi olla tehty muovista, metallista tai jostain muusta materiaalista, kunhan se toteuttaa vaaditun toiminnallisen roolin (esim. nesteen kulun kontrollointi avaamalla ja sulkemalla putki tarvittaessa).
 
On kuitenkin esitetty funktionalistisia teorioita, jotka yhdistyvät [[identiteettiteoria]]an siinä, että ne kieltävät monitoteutuvuuden. Tällaisia FST-teorioita (''Functional Specification Theories''; Levin, § 3.4) ovat kehittäneet tunnetuimpina [[David Kellogg Lewis]] (1980) ja [[David Malet Armstrong]] (1968). FST-teorioiden mukaan henkiset tilat ovat toiminnallisten roolien toteuttajia, eivät toiminnallisia rooleja itsessään. Esimerkiksi uskomus on mikä tahansa aivo- tai neurologinen prosessi joka toteuttaa uskomustoiminnon. Näin FST-teoriat, päinvastoin kuin standardit funktionalistiset teoriat (''Functional State Identity Theories''), eivät salli henkisten tilojen monitoteutuvuutta, koska se tosiseikka että henkiset tilat toteutuvat juuri aivoissa on oleellinen. Taustalla on usein se ajatus, että jos kohtaisimme avaruusolioita joiden kognitiivinen järjestelmä koostuisi huomattavan erilaisesta aineesta kuin ihmisillä (esim. perustuisi piihin) mutta suorittaisi samat toiminnot kuin ihmisten henkiset tilat (esim. oliot huudahtaisivat kivusta kun heitä pistettäisiin terävällä esineellä), sanoisimme, että niiden henkisten tilojen tyypit olisivat kenties samankaltaisia kuin meidän, mutta liian erilaisia jotta niiden voisi sanoa olevan samoja. Joidenkin mukaan tämä voi olla epäedullista FST-teorioiden kannalta. Esimerkiksi yksi [[Hilary Putnam]]in (1960, 1967) argumenteista omalle funktionalismilleen perustuu siihen intuitioon, että tällaisilla avaruusolioilla olisi samat henkiset tilat kuin ihmisillä, ja että standardin funktionalismin monitoteutuvuus tekee siitä ”paremman mielenfilosofisen teorian”.
 
However, there have been some functionalist theories that combine with the identity theory of mind, which deny multiple realizability. Such ''Functional Specification Theories'' (FSTs) (Levin, § 3.4), as they are called, were most notably developed by [[David Kellogg Lewis|David Lewis]] (1980) and [[David Malet Armstrong]] (1968). According to FSTs, mental states are the particular "realizers" of the functional role, not the functional role itself. The mental state of belief, for example, just is whatever brain or neurological process that realizes the appropriate belief function. Thus, unlike standard versions of functionalism (often called ''Functional State Identity Theories''), FSTs do not allow for the multiple realizability of mental states, because the fact that mental states are realized by brain states is essential. What often drives this view is the belief that if we were to encounter an alien race with a cognitive system composed of significantly different material from humans' (e.g., silicon-based) but performed the same functions as human mental states (e.g., they tend to yell "Ouch!" when poked with sharp objects, etc.) then we would say that their type of mental state is perhaps similar to ours, but too different to say it's the same. For some, this may be a disadvantage to FSTs. Indeed, one of [[Hilary Putnam]]'s (1960, 1967) arguments for his version of functionalism relied on the intuition that such alien creatures would have the same mental states as humans do, and that the multiple realizability of standard functionalism makes ””it a better theory of mind.
-->
== Funktionalismin muodot ==
 
Rivi 93 ⟶ 95:
[[Ned Block]] käsitteli artikkelissaan ”Troubles with Functionalism” (1980b) useita funktionalismiin liittyviä ongelmia. Eräs näistä oli Kiina-aivojen (”China brain”) nimellä tunnettu ajatuskoe. Ajatuskokeen idea on, että koko Kiinan kansa olisi organisoitunut ikään kuin aivoiksi, niin että jokainen ihmisyksilö toimisi neuronina. Funktionalismin mukaan tällainen järjestely olisi oikea mieli, mikäli ihmiset toteuttavat vaaditut toiminnalliset roolit, ja ”neuronien” syötteiden ja tulosteiden välillä on oikeanlaiset kausaaliset suhteet. Tällaisella mielellä olisi henkisiä tiloja, [[tietoisuus]] ja niin edelleen. Block kuitenkin katsoo, että tämä olisi absurdia, joten funktionalismin väitteissä tulee olla jotain pielessä, koska sen mukaan tällainen olisi riittävä kuvaus mielestä.
 
=== KäännettyKäänteinen spektri ===
 
{{Pääartikkeli|[[Käänteinen spektri]]}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Funktionalismi_(mielenfilosofia)”