Ero sivun ”Käräjät” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
KLS (keskustelu | muokkaukset) Kihlakunnankäräjät |
||
Rivi 11:
Suomalaisen kansanperinteen mukaan monia mäkiä on käytetty käräjöintiin. Kansanperinne tuntee myös muun muassa käräjäkiviä ja käräjämäntyjä. Sana käräjä liittyy useisiin paikannimiin ja sukunimiin. Myös [[Ukko|Ukko ylijumala]] on käynyt pilvissä käräjiä, joilla on pidetty neuvoa tulevasta säästä tai kumottu maallisen tuomioistuimen vääriä päätöksiä. On olettu, tosin lähinnä teoreettisesti, että säästä päättäville käräjille olisivat osallistuneet eri elinkeinoja tukevat jumaluudet, jotka olisivat pyrkineet neuvottelemaan mahdollisimman hyvät sää-olosuhteet edustamansa elinkeinon harjoitukseen. Esimerkiksi [[Ahti|veden haltija]] olisi pyrkinyt takaamaan hyvät kalastusilmat, [[Tuuletar|tuulen haltija]] taas sopivat tuulet merenkulkijoille, metsän haltijat ja [[Emuu|eläinten kantavanhemmat]] taas parhaat ilmat metsästykseen, kun taas maanviljelyn edustaja, ehkäpä itse Ukko, olisi kannattanut maanviljelyyn sopivia säitä. Lisäksi olisi voinut olla mukana muitakin, ihmisille vieraita intressejä edustavia tahoja. Siten säätila voitiin aina selittää oikeudenmukaiseksi. Jos säätila oli itselle haitaksi, se tarkoitti vain, että oli jonkun muun vuoro hyötyä säästä.
== Kihlakunnankäräjät ==
[[Kihlakunnanoikeus|Kihlakunnanoikeudet]] kokoontuivat aikaisemmin vain tiettyinä aikoina vuodesta. Näistä istuntokausista käytettiin nimitystä käräjät. [[Vuoden 1734 laki|Vuoden 1734 lain]] Oikeudenkäymiskaaren 2. luvun 1 §:n mukaan kihlakunnanoikeudessa oli pidettävä käräjät kolme kertaa vuodessa: talvella [[Nuutti|Nuutinpäivän]] (13. tammikuuta) ja huhtikuun välillä, toiset kevätkesällä [[vappu|vapun]] ja [[juhannus|juhannuksen]] välillä sekä kolmannet syksyllä syyskuun alun ja marraskuun lopun välillä. Tästä voitiin säätää poikkeuksia sellaisille paikkakunnille, joissa näin monia käräjiä ei katsottu tarvittavan. <ref>[http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/1734/l175924.html Vuoden 1734 lain oikeudenkäymiskaari]</ref>
Jo kauan ennen vuoden [[1993]] alioikeusuudistusta Suomen kihlakunnanoikeuksien toiminta oli kuitenkin muutettu ympärivuotiseksi. Täten myös sana käräjät oli jäänyt pois virallisesta käytöstä paitsi yhdyssanojen alkuosana. Niinpä [[kihlakunnantuomari]]n toimialue jakaantui ''käräjäkuntiin''. 1970-luvulla otettiin [[kihlakunnanoikeus|kihlakunnanoikeuksisssa]] käyttöön virkanimike [[käräjätuomari]]. Kun alioikeudet vuonna 1993 yhtenäistettiin, lakkautettujen kihlakunnan- ja [[raastuvanoikeus|raastuvanoikeuksien]] tilalle perustetut alioikeudet saivat nimen [[käräjäoikeus]].
==Katso myös==
*[[Ting]]
== Viitteet ==
<references />
{{tynkä/Yhteiskunta}}
| |||