Ero sivun ”René Descartes” versioiden välillä

'''René Descartes''' ([[31. maaliskuuta]] [[1596]] - [[11. helmikuuta]] [[1650]]) oli [[ranska]]lainen [[rationalismi|rationalisti]], joka pyrki järjestelmällisesti epäilemään kaikkea mahdollista. Hänen tavoitteenaan oli löytää varma pohja varmalle [[tieto|tiedolle]].

Descartes oli merkittävä matemaatikko. Hänen tutkielmansa ''Geometria'' on tieteen historian klassikko, jota on luonnehdittu yhdeksi suurimmista yksittäisistä askelista täsmällisten tieteiden historiassa. Siinä Descartes kehitti analyyttisen geometrian[[geometria]]n ja avasi tietä nykyaikaiselle [[matematiikka|matematiikalle]]. Loisteliaan tyylinsä vuoksi Descartesin teokset ovat ranskalaisen [[kirjallisuus|kirjallisuuden]] merkkipaaluja.

Descartes asetti omakohtaisen harkinnan, ennakkoedellytyksistä vapaan tutkimuksen ja järjen hallitsija-asemaan, ohi arvovallan, [[perinne|perinteen]] ja [[uskonto|uskonnon]]. [[Kirkko]] tuomitsikin Descartesin harhaoppiseksi. Hänen kirjansa joutuivat [[Katolisuus|katolisen kirkon]] kiellettyjen kirjojen luetteloon. Tuotteliaimman kautensa ajan Descartes asui vapaamielisessä [[alankomaat|Hollannissa]].

Descartesin epäilyn välineistä tunnetuin lienee niin sanottu karteesiolainen [[demoni]]. Descartes ei pitänyt havaintoa luotettavana tiedonlähteenä [[subjekti|subjektista]] riippumattomasta maailmasta, koska on mahdollista, että on olemassa jonkinlainen ilkeä kaikkivoipa demoni (''deus deceptor''), joka tuottaa subjektille sen havainnot, jotka antavat täysin virheellisen kuvan todellisuudesta. Samaten demoni saattaa [[Hypnoosi|hypnotisoida]] meidät uskomaan vääriä laskuja oikeiksi, joten edes matemaattiset totuudet eivät välttämättä pidä paikkaansa. Descartes tuli siihen tulokseen, että kaikesta huolimatta yksi asia on varma: vähintään subjektin henkisen minän on oltava olemassa, koska täytyyhän demonin jotain puijata. [[Mieli|Mielen]] on pakko olla olemassa, koska jokinhan epäilee aistien[[aisti]]en antamaa todistusta. Tästä on tullutkin Descartesin kuuluisa lausahdus: ''Cogito ergo sum'' eli ajattelen, siis olen.

Epäilevä Descartes tuli siis siihen tulokseen, että hän ei voisi epäillä, ellei hän olisi subjektina olemassa, mutta toisaalta hänen oma ruumiinsa voisi olla [[uni|unta]] tai näköharhaa[[näköharha]]a. Mieli ei Descarteksen mukaan tämän vuoksi voi olla aineellinen, koska sen [[olemassaolo]] ei ole yhtä varmaa kuin ajattelevan subjektin. Onneksi hyvä [[Jumala]] ei voisi kuitenkaan johtaa meitä harhaan, joten ruumimmekin on olemassa. Descartes ajatteli täten, että mielen ja ruumiin jaon pitäisi tämän perusteella olla selvää kaikille rationaalisesti ajatteleville ihmisille. Mieli ja ruumis kommunikoivat keskenään [[Käpyrauhanen|käpyrauhasen]] välityksellä; miten tämä sitten tapahtuu, jää epäselväksi.