Ero sivun ”Julkishyödyke” versioiden välillä

'''Julkishyödyke''' on taloustieteellinen käsite [[hyödyke|hyödykkeestä]], jolla on kaksi ominaisuutta:

*Se ei ole [[niukka]], vaan kun joku on kerran tuottanut sen, siitä pääsevät nauttimaan kaikki

Esimerkki julkishyödykkeestä ja niihin liittyvistä ongelmista on pato, josta hyötyy jokaikinen maanviljelijä, joka sen takana on. Jotta padon voisi rakentaa, tarvitaan sille rahoitus, jota voi kuitenkin olla vaikea saada maanviljelijöiltä vapaaehtoisesti. Moni maanviljelijä voisi yrittää [[vapaamatkustaja]]ksi väittäen, ettei juurikaan tarvitse patoa eikä siten suostu maksamaan sitä. Joku maanviljelijä saattaisi väittää päättäneensä ryhtyä viljelemään riisiä, joten pato itse asiassa haittaisi hänen toimintaansa. Muita julkishyödykkeitä ovat esimerkiksi tiet, katuvalot, laki, sotilaallinen puolustus, palokunta, majakat, puhdas ilma ja muut ympäristön tarjoamat "hyödykkeet", informaatiohyödykkeet kuten ohjelmistokehitys (varsinkin avoin) sekä monet keksinnöt. Myös radio- ja tv-lähetykset ovat julkishyödykkeitä, jos kaikilla on mahdollisuus vastaanottaa lähetyksiä.

Useimmiten ongelmien takia julkishyödykkeitä ei tuoteta yksityisesti, vaan ne kuuluvat pikemminkin [[julkinen sektori|julkiseen sektoriin]]. Tämä johtuu siitä, että kansantaloudellisesti kannattavin hinta julkishyödykkeen käytölle on rajakustannuksen hinta, joka julkishyödykkeissä taas on nolla tai lähellä nollaa. Tällä hinnalla yksityinen toimija ei voisi rahoittaa hyödykkeen tuottamiseen vaadittavaa investointia. [[Kollektiivinen toiminta]] analysoi mahdollisuuksia, joilla julkishyödykkeitä voidaan järjestää kuluttajien vapaaehtoisella keskenäisellä toiminnalla ilman valtiota.