Wikipedia

Ero sivun ”Julkishyödyke” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Korjattu ja lisätty
kh; missä on todistettu altruismi? review-artikkeli? ilma on oppikirjaesimerkki julkishyödykkeestä
Rivi 1:
'''Julkishyödyke''' on taloustieteellinen [[hyödyke]], jolla on kaksi ominaisuutta:
*Se ei ole [[niukka]], vaan kun joku on kerran tuottanut sen, siitä pääsevät nauttimaan kaikki
*Se on vapaasti saatavilla, ja kun se on tuotettu, on mahdotonta estää ihmisiä nauttimasta siitä Julkishyödyke on ''puhdas'', mikäli sillä on molemmat ominaisuudet. Käytännössä käsitettä julkishyödyke käytetään ''epäpuhtaistakin'' hyödykkeistä. Useimmiten julkishyödyke ei esim. koske koko maailmaa tai edes koko yhteiskuntaa, vaan pelkästään yhtä paikallista aluetta.
 
Julkishyödyke on ''puhdas'', mikäli sillä on molemmat ominaisuudet. Käytännössä käsitettä julkishyödyke käytetään ''epäpuhtaistakin'' hyödykkeistä. Useimmiten julkishyödyke ei esim. koske koko maailmaa tai edes koko yhteiskuntaa, vaan pelkästään yhtä paikallista aluetta.
 
Julkishyödyke ei tarkoita julkisyhteisön, kuten valtion tai kunnan, tuottamaa hyödykettä. Julkisyhteisöt tuottavat myös monia yksityishyödykkeitäkin kuten terveydenhoitopalveluja.
Esimerkki julkishyödykkeestä ja niihin liittyvistä ongelmista on pato, josta hyötyy jokaikinen maanviljelijä, joka sen takana on. Jotta padon voisi rakentaa, tarvitaan sille rahoitus, jota voi kuitenkin olla vaikea saada maanviljelijöiltä vapaaehtoisesti. Moni maanviljelijä voisi yrittää [[vapaamatkustaja]]ksi väittäen, ettei juurikaan tarvitse patoa eikä siten suostu maksamaan sitä. Joku maanviljelijä saattaisi väittää päättäneensä ryhtyä viljelemään riisiä, joten pato itse asiassa haittaisi hänen toimintaansa.▼
 
▲Esimerkki julkishyödykkeestä ja niihin liittyvistä ongelmista on pato, josta hyötyy jokaikinen maanviljelijä, joka sen takana on. Jotta padon voisi rakentaa, tarvitaan sille rahoitus, jota voi kuitenkin olla vaikea saada maanviljelijöiltä vapaaehtoisesti. Moni maanviljelijä voisi yrittää [[vapaamatkustaja]]ksi väittäen, ettei juurikaan tarvitse patoa eikä siten suostu maksamaan sitä. Joku maanviljelijä saattaisi väittää päättäneensä ryhtyä viljelemään riisiä, joten pato itse asiassa haittaisi hänen toimintaansa.
Ongelmien takia julkishyödykkeitä ei välttämättä tuoteta yksityisesti [[vapaus|vapaassa]] [[markkinatalous|markkinataloudessa]] optimaalista määrää. [[Julkinen sektori]] tuottaa monia julkishyödykkeitä. Tämä johtuu siitä, että kansantaloudellisesti kannattavin hinta julkishyödykkeen käytölle on rajakustannuksen hinta, joka julkishyödykkeissä taas on nolla. Tällä hintarakenteella yksityinen toimija ei välttämättä voisi puhtaan egoistisista syistä rahoittaa hyödykkeen optimaalisen määrän tuottamiseen vaadittavaa investointia. [[Kollektiivinen toiminta]] analysoi mahdollisuuksia, joilla julkishyödykkeitä voidaan järjestää kuluttajien vapaaehtoisella keskenäisellä toiminnalla ilman valtiota. Useimmat ihmiset ovat sen verran [[altruismi|altruistisia]], että osallistuvat julkishyödykkeiden tuottamiseen, vaikka eivät rahallisesti hyötyisikään siitä. Tämä ominaisuus on havaittu esimerkiksi empiirisissä kokeissa. Ominaisuutta selitetään [[evoluutiopsykologia]]lla: lajin geenien leviämistä on auttanut altruismi. Toinen selitys on kulttuurievoluutio, joka suosii osallistumista yhteisiin hankkeisiin.▼
 
▲OngelmienUseimmiten ongelmien takia julkishyödykkeitä ei välttämättä tuoteta yksityisesti, [[vapaus|vapaassa]]vaan [[markkinatalous|markkinataloudessa]]ne optimaalistakuuluvat määrää.pikemminkin [[Julkinenjulkinen sektori|julkiseen sektoriin]] tuottaa monia julkishyödykkeitä. Tämä johtuu siitä, että kansantaloudellisesti kannattavin hinta julkishyödykkeen käytölle on rajakustannuksen hinta, joka julkishyödykkeissä taas on nolla tai lähellä nollaa. Tällä hintarakenteellahinnalla yksityinen toimija ei välttämättä voisi puhtaan egoistisista syistä rahoittaa hyödykkeen optimaalisen määrän tuottamiseen vaadittavaa investointia. [[Kollektiivinen toiminta]] analysoi mahdollisuuksia, joilla julkishyödykkeitä voidaan järjestää kuluttajien vapaaehtoisella keskenäisellä toiminnalla ilman valtiota. Useimmat ihmiset ovat sen verran [[altruismi|altruistisia]], että osallistuvat julkishyödykkeiden tuottamiseen, vaikka eivät rahallisesti hyötyisikään siitä. Tämä ominaisuus on havaittu esimerkiksi empiirisissä kokeissa. Ominaisuutta selitetään [[evoluutiopsykologia]]lla: lajin geenien leviämistä on auttanut altruismi. Toinen selitys on kulttuurievoluutio, joka suosii osallistumista yhteisiin hankkeisiin.
Julkishyödykkeen vastakohta on yksityishyödyke.
Yleisen väärinkäsityksen mukaan kaikki julkisyhteisöjen tuottamat hyödykkeet ovat julkishyödykkeitä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan julkisyhteisöt tuottavat monia yksityishyödykkeitäkin kuten yksilöä hyödyttäviä terveydenhoitopalveluja. Myöskään monet valtion takaamat oikeudet kuten [[jokamiehenoikeudet]] ja oikeus hengittää ilmaa eivät koske julkishyödykkeitä: ei ole mahdotonta estää ihmisiä nauttimasta jokamiehenoikeuksista tai ilmasta. [[Valtio]]n tyypillisintä alaa on [[armeija]], joka on lähimpänä julkishyödykettä, vaikkakaan ei täysin puhdas. Armeijahan voisi jättää puolustamatta sellaisia, jotka eivät ole ostaneet sen palveluja. On olemassa myös yksityisarmeijoita. Toinen väärinkäsitys on, että valtio voisi täydellisen tehokkaasti tuottaa julkishyödykkeitä. Itse asiassa valtio luo itsekin uuden julkishyödykeongelman, nimittäin valtion hillitsemisen julkishyödykkeen: yksilöllä ei välttämättä ole riittävästi itsekästä motiiviä hillitä valtiota [[http://www.tomgpalmer.com/papers/comment_on_david_friedman_paper_at_mps.pdf “Do We Need a Government” (Papers by David Friedman, Birgir Thor ...]]
 
== Katso myös ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Julkishyödyke”