Ero sivun ”Nykyfilosofia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lussmu (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Länsimainen filosofia|Länsimainen]] '''nykyfilosofia''' on 1900-luvulla jakautunut lukuisiin erilaisiin näkemyksiin, joita jaotellaan lähinnä '''[[analyyttinen filosofia|analyyttiseen]]''' ja '''[[mannermainen filosofia|mannermaiseen]]''' filosofiseen suuntaukseen.
'''Nykyfilosofialla''' tarkoitetaan 1900-luvulla tapahtunutta kehityskulkua ja klikkiytymistä filosofian eri osa-alueilla.
 
Kautta filosofian historian on ollut nähtävissä kaksi selkeää filosofistieteellistä suuntausta. '''Positivistit''' ovat painottaneet tieteiden arvovapautta ja luonnontieteellistä pohjaa., '''Tulkitsijat'''kun taas tulkitsijat ja hermeneutikot taasen painottavat ihmisläheistä näkökulmaa. Tällainen1900-luvulla jaottelupositivistisen tosinsuuntauksen vastaedustajat, raapaiseekuten pintaa[[looginen positivismi|loogiset positivistit]] liittyvät läheisesti '''[[analyyttinen filosofia|analyyttiseen]]''' suuntaukseen, koskakun 2000-luvulletaas saavuttaessa[[hermeneutiikka|hermeneutikot]], filosofian[[eksistentialismi|eksistentialistit]] erija tutkimuskohteidenmuut määrätulkitsevampaa eisuuntausta ainakaanpainottavat olekuuluvat vähenemään'''[[mannermainen filosofia|mannermaiseen]]''' päinsuuntaukseen.
 
Nykyfilosofian kolmanneksi suuntaukseksi määritetään usein '''[[marxismi|marxilainen]]''' suuntaus, johon liittyvät tietysti alkuperäinen [[marxilais-leninismi]], mutta toisaalta myös [[frankfurtin koulukunta]]. Myös [[radikaali feminismi]] ja monet sen suuntaukset liittyvät analyysitavoiltaan hyvin läheisesti marxilaiseen yhteisöteoriaan.
== Positivismi ==
 
Joskus yhä neljänneksi suuntaukseksi on eroteltu [[roomalais-katolinen kirkko|roomas-katolaisen kirkon]] [[uustomismi]]. Aikaisemmasta [[Aristoteles|aristoteelisesta]] [[syllogismi|syllogistisesta]] suuntauksesta vahvasti argumentaatiotapojaan ammentavasta klassisesta [[tomismi]]sta syntynyt perinne on ehdottomasti lähempänä analyyttista kuin mannermaista perinnettä. Puhtaasti [[teologia]]an ja jumaluskoon pohjautuvat uustomismin eri muodot eivät kuitenkaan ole kovin yhteensopivia puhtaan [[sekularismi|sekulaaria]] ja [[luonnontiede|luonnontieteellistä]] näkökulmaa painottavan analyyttisen suuntauksenkaan kanssa. Uustomismin asemaa erillisenä traditiona vahvistaa myös sen erittäin selkeästi määritelty kokonaisvaltainen [[maailmankuva]] ja [[ihmiskuva]], joka kattaa kaiken [[ontologia]]sta [[etiikka]]an yhteensopivilla opetuksillaan.
Ks. [[positivismi|erillinen artikkeli positivismista]]
 
== Hermeneutiikka ==
 
1900-luvulla marxismi sekä uushegeliläiset historiallisesta näkökulmasta lähtevät koulukunnat ovat yleistyneet, etenkin Venäjällä.
 
Ks. [[hermeneutiikka|erillinen artikkeli hermeneutiikasta]]
 
{{1900-luvun filosofiset koulukunnat}}