Ero sivun ”Lauri Kettunen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 82.103.242.105 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Petri Krohn tekemään versioon. |
|||
Rivi 11:
Lauri Kettunen osallistui aktiivisesti [[Kotikielen Seura]]n, [[Suomalais-ugrilainen seura|Suomalais-ugrilaisen Seura]]n ja [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n toimintaan. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lauri Kettunen | Nimeke=Matkapakinoita ja muita muistelmia 1925–1960 | Selite=s. 318 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Kirjavälitys Oy | Vuosi=1960 | Tunniste=}}</ref> Vuonna [[1959]] Kettunen sai Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinnon (500 000 [[markka]]a) tunnustukseksi ansioistaan itämerensuomalaisten kielten tutkijana. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lauri Kettunen | Nimeke=Matkapakinoita ja muita muistelmia 1925–1960 | Selite=s. 425 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Kirjavälitys Oy | Vuosi=1960 | Tunniste=}}</ref>
==Tutkimusmatkat=
Suomalaisten sukulaiskansojen kulttuuri ja sen edistäminen oli Lauri Kettuselle sydämenasia. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Osmo Hänninen & Lauri Koponen | Nimeke=Palava henki ja kieli. Snellman-instituutin B-sarja 26 | Selite=s. 7 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Snellman-instituutti | Vuosi=1991 | Tunniste=}}</ref> Uransa aikana Kettunen matkusteli runsaasti itämerensuomalaisia kieliä puhuvien kansojen parissa kielinäytteitä keräten. Kettunen vieraili matkoillaan [[virolaiset|virolaisten]], [[vatjalaiset|vatjalaisten]], [[vepsäläiset|vepsäläisten]], [[liiviläiset|liiviläisten]] ja [[karjalaiset|karjalaisten]] luona sekä myös Ruotsissa Vermlannin [[metsäsuomalaiset|metsäsuomalaisten]] luona. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Osmo Hänninen & Lauri Koponen | Nimeke=Palava henki ja kieli. Snellman-instituutin B-sarja 26 | Selite=s. 12–18, 23 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Snellman-instituutti | Vuosi=1991 | Tunniste=}}</ref>
Lauri Kettunen kiersi ympäri Suomea 1920-luvun lopulla sekä 1930-luvulla tutkien suomen kielen murre-eroja ja siten kartoittaen murrealueita. Urakka oli valtava, sillä hänen tavoitteenaan oli vierailla lähes jokaisessa pitäjässä. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lauri Kettunen | Nimeke=Matkapakinoita ja muita muistelmia 1925–1960 | Selite=s. 38 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Kirjavälitys Oy | Vuosi=1960 | Tunniste=}}</ref> <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Osmo Hänninen & Lauri Koponen | Nimeke=Palava henki ja kieli. Snellman-instituutin B-sarja 26 | Selite=s. 59 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Snellman-instituutti | Vuosi=1991 | Tunniste=}}</ref> Kettunen haastatteli ihmisiä paitsi heidän kotonaan, myös esimerkiksi kunnalliskodeissa ja vankiloissa. Matkoillaan Kettunen liikkui polkupyörällä, suksilla, moottoripyörällä ja myöhemmin autolla.
Tutkimustyön tuloksena oli ''Murrekartasto'', joka sisältää 213 tärkeimpien murreilmiöiden levinneisyyttä osoittavaa karttaa. Myöhemmät supistetut painokset sisältävät 64 karttaa. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Osmo Hänninen & Lauri Koponen | Nimeke=Palava henki ja kieli. Snellman-instituutin B-sarja 26 | Selite=s. 21, 43, 60 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Snellman-instituutti | Vuosi=1991 | Tunniste=}}</ref>
==Perhe ja vapaa-aika==
| |||