Ero sivun ”Kirjallisuusterapia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 36:
Nykyään kirjallisuus- ja kirjoittamisterapiaa on ajateltu myös refleksiivisyyden näkökulmasta.
 
Psykoanalyysin oppi-isä Sigmund Freud ei pitänyt runoutta terapiana. Freudin mielestä taiteen tekemisen taustalla on usein neuroosi. Kuitenkin Freudin paykoanalyyttiselläpsykoanalyyttisellä teorialla on yhteys kirjallisuusterapiaan, sillä kummassakin käytetään hyväksi esitietoista ja tiedostamatonta materiaalia. Sekä psykoanalyysissa että kirjallisuusterapiassa on tarkoituksena tutkia tunteita ja käyttää sanoja tunteiden ilmaisuun. Symboleilla on tärkeä merkitys sekä psykoanalyysissa että kirjallisuusterapiassa.
 
Gestalt-teoria ja -terapia ovat useiden taideterapiamutojen taustalls. Gestalt-terapia pohjautuu fenomenologia-nimiseen filosofiseen suuntaukseen sekä eksistentiaalipsykologiaan. Fenomenologiassa korostetaan välitöntä kokemusta. Tarkoituksena on ymmärtää ja kuvata kokemusta sanallisesti tulkitsemista välttäen.
Rivi 45:
 
Kirjallisuus- ja kirjoittamisterapiaa voidaan tarkastella myös refleksiivisyyden kautta. Kirjallisuusterapeuttiseen prosessiin osallistujat reflektoivat tunteitaan ja ajatuksiaan eli niin sanotusti "katsovat peiliin". Refleksiivisyys tarkoittaa vielä syvällisempää prosessia, jossa osallistuja pohtii minuuttaan ja sitä, mitkä henkilökohtaiset taustatekijät ovat vaikuttamassa siihen, mitä hän ajattelee ja tuntee.
 
== Lähteet ==
*http://www.kirjallisuusterapia.net.