Ero sivun ”Petroskoi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
kh
Rivi 85:
 
==Historia==
[[1592]] painetussa [[Abraham Ortelius|Abraham Orteliuksen]] kartassa mainitaan ''Onegaborg''-niminen asutuskeskus suurin piirtein nykyisen Petroskoin paikalla. Varsinaisesti kaupungin historia alkoi vuonna [[1703]], kun [[Pietari Suuri]] päätti hyötyä Karjalan alueesta sodissaan. Nykyisen Petroskoin aluelle, ''Lohijoen'' suulle (venäjäksi река Лососинка, Lososinka) rakennettiin rauta- ja tykkitehdas. Tehtaan perustus laskettiin [[29. elokuuta]] [[1703]], jota pidetäänkin Petroskoin perustamispäivänä. Kaupungin nimi on johdettu kahdesta sanasta: '''[[Pietari Suuri|Pjotr]]''' ({{k-ru|Пётр}}, ’''Pietari''’) ja '''zavod''' ({{k-ru|заво́д}}, ’''tehdas''’) eli ''Pietarin tehdas''. JohtuenKoska [[Petroskoi]]n perustamisesta vainperustettiin noin kolmenkolme kuukaudenkuukautta jälkeenmyöhemmin kuin [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]n perustamisesta, nimienkaupunkien samankaltaisuudestanimet ovat samankaltaisia ja samastaperustaja ”isästä”sama, kaupunkejanäitä kahta kaupunkia pidetäänkinpidetään eräänlaisina veljinä. Petroskoista tuli kaupunki vuonna [[1777]].
 
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana vuoden [[1941]] lokakuun alussa suomalainen [[Karjalan Armeija]] valtasi Karjalan pääkaupungin, Petroskoin. Kaupungin nimi muutettiin ''Äänislinnaksi'' ja neuvostovallan merkit poistettiin kaupungista. Äänislinna on yksinomaan jatkosodan aikaan käytetty nimitys, suora suomennos Orteliuksen kartan Onegaborg-paikannimestä. Esimerkiksi [[Lenin]]in patsas katosi Petroskoin keskusaukiolta ja sen paikalle tuotiin suomalainen kenttätykki. Petroskoihin asetettiin suomalainen sotilashallinto, joka hoiti suomalaisten hallussa olevan Itä-Karjalan asiat. Petroskoihin perustettiin sodan ensimmäinen suomalainen [[Itä-Karjalan keskitysleirit|keskitysleiri]] [[24. lokakuuta|14.10.]][[1941]] venäläismiehille.