Wikipedia

Ero sivun ”Joensuun historia” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 15:
Saimaan tulvan jälkeiseltä ajalta Joensuussa on löydetty [[pronssikausi|pronssi]]- ja [[rautakausi|rautakauden]] asuinpaikka [[Varaslampi|Varaslammen]] alueelta, josta on peräisin runsaasti esineistöä noilta ajoilta. Joensuun alueen asutuksesta ajanlaskumme ensimmäisen vuosituhannen ajalta on varsin vähän tietoa. Mutalasta on kuitenkin löytynyt [[viikinkiaika|viikinkiajalta]] peräisin oleva rautakirves.
 
[[viikingit|Viikinkien]] idän kauppareittien avautuminen heijastui myös [[Karjala]]n asuttamiseen. 1000-luvun alussa [[Laatokka|Laatokan]] luoteis- ja pohjoisrantoja asutti omaleimainen muinaiskarjalainen kulttuuri, jonka vaikutukset kulkeutuivat vähitellen myös nykyisen Pohjois-Karjalan suuntaan. Vesistöt toimivat erämaan kulkureitteinä tuoden mukanaan turkismetsästäjiä ja kaupankäyntiä. Eräs aikakauden kauppatie kulki [[Novgorod]]in turkiskeskuksesta Laatokan kautta Saimaan vesistöön jatkuen Pielisjokea pitkin Pieliselle, josta reitti haarautui kohti sekä [[Oulujoki|Oulujoen]] vesistöä että [[Vienanmeri|Vienanmerta]]. Laatokan Karjala kukoisti taloudellisesti 1100-luvulta 1300-luvun alkuun ja se oli tuolloin verrattain tiheästi asuttu. Tämä väestöpaine aiheutti muuttoliikettä, jonka seurauksena Pohjois-Karjala alkoi saada pysyvää asutusta. Myös levottomat olot ja verotuksen kiristyminen aiheuttivat muuttohalukkuutta Laatokan Karjalasta. Joensuun alue tiettävästi pysyi autiona erämaana vielä satoja vuosia.
 
Toisen vuosituhannen ensimmäisten vuosisatojen aikana [[Ruotsi]] ja Novgorodin ruhtinaskunta pyrkivät molemmat ulottamaan oman valtapiirinsä mahdollisimman laajalle alueelle Suomessa. Tällä [[ristiretki]]en aikakaudella idän ja lännen kirkot kävivät taistelua Suomen alueella eläneistä heimoista. Kamppailu kiihtyi 1200-luvun lopulla kun sekä Ruotsi että Novgorod valloittivat vuoron perään toisiltaan samoja alueita mm. Laatokan Karjalassa, joka lienee ollut tuolloin lähin merkittävä väestökeskittymä Pielisjoen suiston näkökulmasta.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Joensuun_historia”