Ero sivun ”Suomen esihistoria” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 88:
Itä- ja Pohjois-Suomeen pronssikulttuuri tuli idästä. Itäiset valumuotit kuitenkin todistavat myös paikallista pronssinvalantaa esiintyneen. Huomattava keskittymä esiintyy Suomussalmella. Pohjois-Suomessa oli käytössä asbestisekoitteinen keramiikka. Järvi-Suomen alueella alettiin saven valamiseen käyttää kangasmuottia, josta tavasta juontuu nimi tekstiilikeramiikka. Tekstiilikeramiikka on lähtöisin idästä, [[Volga]]- ja Okajokien suomalais-ugrilaiselta alueelta. Siitä syntyi paikallisia muunnoksia, joita tehtiin vielä rautakauden alussa. Metallikauppa lisäsi rannikon ja sisämaan välisiä yhteyksiä. Polttohautaus ja röykkiöhaudat levisivät itäisenkin kulttuurin alueelle. Näitä hautoja on ryhdytty myöhemmin kutsumaan [[lapinraunio]]iksi. Saamelaisiin niillä ei silti ole välttämättä yhteyttä. Uskonnollisiin muutoksiin kuuluu myös kalliomaalaus- ja eläimenpääveistosperinteen loppuminen. Tekstiilikeraamisessa Järvi-Suomessakin alkaa esiintyä kaskiviljelyä pyyntitalouden ohella.
Pronssikauden ja varhaisrautakauden välinen raja on varsinkin sisämaassa ja Pohjois-Suomessa hyvin liukuva, ja usein nämä aikakaudet yhdistetäänkin [[varhaismetallikausi]]-käsitteen alle.
===Kielitieteen näkökulmia varhaismetallikauteen===
Pronssikaudella ja vanhemmalla rautakaudella (lainan täsmällisen ajankohdan tarkka määrittely on vaikeaa) suomen kieleen omaksuttiin runsaasti germaanisia lainasanoja, jotka kuvaat ajan yhteiskuntaa: kuningas, ruhtinas, valta, vuokra, kunnia, lunnaat, murha, sakko, tuomita. Vanhoiksi pronssikauden lainoiksi on katsottu kuitenkin varmuudella mm. kansa, karja, kaura, kavio, kilpi, liesi, purje, pursi, pyhä, ratsu, rauta, satama, sika, tuoni, väylä. Pronssikaudelle ajoitettuja indo-iranilaisia lainasanoja ovat mm. huhta, varsa, marras, taivas, mana, jumala.<ref>Tapani Lehtinen: Kielen vuosituhannet, Tietolipas 215, 2007</ref>
==Rautakausi==
| |||