Ero sivun ”Korjausmuunnin” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Fgm (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
virallinen sanamuoto(vasempaan, oikealle, jatka, lyhennä) |
||
Rivi 5:
Maalia tähystävä tulenjohtaja oli yleensä muualla kuin tykistön tuliaseman ja maalin välisellä suoralla, joten voidakseen määrittää tarvittavat korjaukset tuliyksikölle tulen saamiseksi maaliin tulenjohtajalla oli oltava menetelmä joko määrittää korjaukset ampumasuuntaan nähden tai tuliasemalla oli oltava menetelmä muuntaa tulenjohtajan korjauskomennot korjauksiksi ampumasuunnassa. Ennen tietokoneita molemmat menetelmät olivat hankalia ja [[Vilho Nenonen|Vilho Nenosen]] ensimmäinen merkittävä tykistöllinen keksintö eli tulenjohtokortti helpottikin merkittävästi tulenjohtajan tehtäviä, kun hyvää päässälaskutaitoa vaatineen venäläistä ns. sinimenetelmää saatiin yksinkertaistettua.
Tulenjohtokorttia huomattavasti merkittävämpi keksintö oli kuitenkin jatkosodan aikana kehitetty korjausmuunnin, jota käytettäessä tulenjohtajan ei tarvinnut tehdä päässälaskuja, vaan hän pystyi antamaan korjauskomennot tuliasemalle suoraan omasta tähystyssuunnastaan katsoen. Esimerkiksi "
Korjausmuuntimen keksijästä ei ole täyttä varmuutta ja se lienee kehitetty lähes samanaikaisesti sekä [[Suomi|Suomessa]] että länsiliittoutuneiden keskuudessa toisistaan riippumattomasti. Merkittävää on, ettei tulenjohtajan työskentely ole juurikaan muuttunut enää korjausmuuntimen keksimisen jälkeen tähän päivään mennessä. Tuliasemassa tykkien ja [[kranaatinheitin|kranaatinheittimien]] ampuma-arvot määritetään nykyisin tykistölaskimella, joka nopeuttaa ampuma-arvojen laskentaa, mutta tulenjohtaja antaa edelleen korjauksensa tuliyksikölle omasta tähystyssuunnastaan katsoen.
|