Ero sivun ”Hybris” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lainaus suomennoksesta |
|||
Rivi 1:
'''Hybris''' ({{k-grc|ὕβρις}}, ”loukkaus”) tarkoittaa nykyaikana liioiteltua itsevarmuutta ja -luottamusta, joka lopulta usein johtaa ansaittuun rangaistukseen. [[Antiikin Kreikka|Antiikin Kreikassa]] hybris tarkoitti toimia, jotka niiden tekijä suoritti häpäistäkseen uhriaan tarkoituksenaan siten ylentää itseään.
Hybris oli rikos antiikin Ateenassa. Rikkomuksiksi tätä lakia vastaan luettiin kaikki aina pahoinpitelystä seksuaalisen väkivaltaan, ja siitä julkisen tai pyhitetyn omaisuuden varkauteen saakka.<ref>MacDowell (1976) s. 25.</ref>
Rivi 9:
[[Aristoteles]] määritteli hybriksen seuraavasti:
{{Sitaatti|[...] loukkaus ({{polytoninen|ὕβρις}}) on sellaisen asian tekemistä ja sanomista, josta aiheutuu kohteena olevalle ihmiselle häpeää, eikä loukkausta tehdä jonkin muun asian saamiseksi itselle tai siksi että jotakin on tapahtunut, vaan loukkauksen antaman nautinnon takia; sillä hyvitystä tavoittelevat eivät loukkaa vaan kostavat. Loukkaajien saama nautinto aiheutuu siitä, että he uskovat itse olevansa parempia, kun tekevät toisille pahaa.<ref>Aristoteles: ''[[Retoriikka (Aristoteles)|Retoriikka]]'' 1378b22-30, suomennos Paavo Hohti.</ref>}}
Olennaista tälle määritelmälle ovat antiikin Kreikan käsitteet kunniasta ({{k-grc-tr|timē}}) ja häpeästä. Käsite ''timē'' ei sisällä ainoastaan kunniaa saaneiden korottamista, vaan myös tekojensa vuoksi hybriksen nujertamien häpeämistä. Tämä käsite kunniasta on tavallaan [[nollasummapeli]]n kaltainen.
| |||