Versio 8. helmikuuta 2008 kello 13.28 muokkaa VolkovBot (keskustelu \| muokkaukset) 166 484 muokkausta p Botti lisäsi: bs:Vodikova veza ← Vanhempi muutos		Versio 9. maaliskuuta 2008 kello 16.37 muokkaa kumoa Lab-oratory (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 16 415 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Image:Legameidrogeno-h2o.jpg\|thumb\|Vesimolekyylit liittyvät toisiinsa vetysidoksilla.]] '''Vetysidos''' on [[dipoli-dipolisidos]] [[vety]]atomin (H) ja [[happi]]- (O), [[typpi]]- (N) tai [[fluori]]atomin (F) välillä. Se on ~~[[heikko~~molekyylien ~~sidos\|heikoista~~välisistä sidoksista]] vahvin ja on vahvimmillaan, kun sidokseen liittyvät kolme atomia ovat kaikki suoralla viivalla. Vetysidoksen vahvuus perustuu siihen, että vedyn ja hyvin [[elektronegatiivisuus\|elektronegatiivisen]] alkuaineen (O, N, F) muodostama [[molekyyli]] on vahvasti [[poolinen]]. Se tarkoittaa, että elektronegatiivisempi [[alkuaine]] vetää toisen alkuaineen [[elektroni\|elektroneja]] voimakkaammin puoleensa, jolloin toinen puoli molekyylistä saa positiivisen, toinen negatiivisen osittaisvarauksen. Poolisen molekyylin positiivinen puoli taas vetää toisen molekyylin negatiivista puolta puoleensa, jolloin molekyylit pysyvät melko vahvasti yhteydessä toisiinsa~~. Vetysidos on siis molekyylien välinen sidos~~. Vetysidosta merkitään katkoviivalla. Veden moniin muihin vety-yhdisteisiin verrattuna korkeat [[Sulamispiste\|sulamis-]] ja [[kiehumispiste]] selittyvät juuri vetysidoksella. Myös esimerkiksi sellaiset ilmiöt kuin veden [[pintajännitys]] ja vesimolekyylien kyky nousta [[kasvi]]n [[putkilo]]ita ylös katkeamattomana ketjuna johtuvat vetysidoksista.

Ero sivun ”Vetysidos” versioiden välillä