|
'''Laatu''' termiä käytetään kuvaamaan esineiden, ihmisten tai prosessien haluttavuutta. Laatutyössä voidaan tunnistaa kaksi päälinjaa:
'''Laatu''' tarkoittaa ihmisen valmistamien välineiden ominaisuuksia ja ihmisen toiminnan ominaisuuksia. Laatutyön historia on yhtä pitkä kuin ihmisen tarina. Ihminen on koko historiansa ajan pystynyt ottamaan käyttöön ja kehittämään aineellisia ja aineettomia välineitä, jotka ovat aiempia laadukkaampia. Ihmiskunnan historia on hyvin pitkälle laadun historiaa, kuvauksia esineistöstä, menettely- ja toimintatavoista ja niiden kehittymisestä. Ihmiselle lajiominainen piirre, luovuus merkitsee kykyä kehittää välineitä, jotka menestyvät aiempaa paremmin tarkoituksessaan. Ihmisellä on siis synnynnäinen kyky laadun tuottamiseen ja sen lisäksi näyttää olevan myös tahto, koska nykyinen hyvinvointi voidaan katsoa tämän laatutyön tulokseksi. Laatutyössä voidaan tunnistaa kaksi päälinjaa:
*välineiden ja toiminnan ominaisuuksien parantaminen
*välineisiin ja toimintaan liittyvien ominaisuuksien haitallisen vaihtelun hallinta
Taloudellisen toiminnan perimmäinen tarkoitus on ihmisten tarpeiden tyydyttäminen. Taloudellinen toiminta on [[tuotanto]]a ja [[kulutus]]ta. Tuotannon tehtävänä on yhdistellä tuotannon välineistä kulutuksen välineitä, joilla ihmiset voivat [[tarve|tarpeitaan]] tyydyttää. Tarpeiden tyydyttäminen saa aikaan [[hyvinvointi]]a ja hyvinvointi voidaan ymmärtää tarpeiden tyydytyksen riittäväksi asteeksi. Koska tarpeita on yleensä enemmän kuin niiden tyydyttämisen mahdollisuuksia, on valittava tarpeiden tärkeysjärjestys eli toimittava taloudellisen periaatteen mukaisesti. Markkinataloudessa avoin kilpailu pitää huolen siitä, että tuotteiden laatu paranee jatkuvasti ja eriytyy vastaamaan erilaisten asiakasryhmien tarpeita
Taloudellisen käyttäytymisen peruspiirre on pyrkimys mahdollisimman suureen tarpeiden tyydytykseen mahdollisimman vähäisin uhrauksin. ==Modernin laatuajattelun pioneerit==
===Tarpeentyydytys ja niukkuus===
Laatuajattelun uranuurtajat olivat vähäsanaisia laatua määritellessään, mutta vähäsanaisuudestaan huolimatta he olivat erimielisiä. He päätyivät enemmän tai vähemmän erilaisiin laadun määritelmiin. Laadun määritelmissä voidaan tunnista laaja laadun määritelmä, joka tarkoittaa ominaisuuksia ja laatuvaihtelujen hallintaa. Suppeassa määrittelyssä laatu tarkoittaa laatuvaihtelujen hallintaa. ▼
[[Kuva:Taloudellisen_toiminnan_malli.png|300px|thumb|Taloudellisen toiminnan malli (Saari 2006)]]
Tarve on fyysinen tai henkinen tila, jossa tietoisesti tai tiedostamatta koetaan jonkin tarpeellisen, halutun tai toivotun asian puutetta, joka saa aikaan tavoitteellisen toiminnan tarpeen tyydyttämiseksi.
:"Oikeastaan pitäisi puhua toiveista, haluista ja tarpeista, vaikka suomen kielessä on totuttu puhumaan vain tarpeista, josta taas seuraa vääristymiä hyvinvoinnin teorian kehittelyyn. Tarve on olemassa oleva puutostila, joka voidaan todeta tieteellisesti ja tyydyttää sopivin julkisin toimenpitein. Halu on taas inhimillisen subjektiivinen käsitys omasta hyvästään jossakin tilanteessa. Halua ei voi tyydyttää, sitä voi vain palvella. Toive on ajatus, vapaasti leijuva kuvitelma siitä, mitä onni voisi olla jossakin uudessa maailmassa." Airaksinen (2003, 57)
Tarve sellaisenaan ei ole toimintaa, mutta tarpeessa on liikkeellepanevaa ja ohjaavaa voimaa, joka ilmenee toiminnan tavoitteellisuutena. Tavoitteellinen toiminta on tarpeisiin perustuvaa kohtalaisen rationaalista toimintaa. Taloudellisessa toiminnassa niukkuus on oleellinen käsite sillä taloudellinen toiminta on tavoitteellista toimintaa niukkuuden olosuhteissa. Niukkuus ilmenee hyödykkeiden vaihdannassa siten, että niille muodostuu hinta. Niukkuus syntyy siitä, että tarpeet ovat lähes rajattomia, mutta niiden tyydyttämisen välineet määrältään rajallisia. Tästä syystä taloudelliselle toiminnalle on ominaista valinta.
Tarpeita tyydytetään välineiden eli hyödykkeiden avulla. Taloudellisessa toiminnassa hyödyke määritellään välineeksi, jonka avulla ihminen voi tyydyttää tarpeitaan välittömästi tai välillisesti. Hyödyke ja väline ovat siis synonyymeja. Välineiden tarkoitus on tuottaa käyttäjälleen arvoa. Ihminen luo erilaisia käyttöönsä erilaisia aineellisia ja aineettomia välineitä, jotka tuottavat hänelle arvoa, tarpeentyydytystä. Välineen käyttötarkoitus sisältää ajatuksen siitä, miten tarvetta tyydytetään tietyllä välineellä. Käyttötarkoitus on tarpeen ja välineen ominaisuuksista johdettu idea tai täsmällisempi suunnitelma välineen käyttämisestä ja sen tuottamasta arvosta. Tarpeen tyydytys on seurausta välineen tuottamasta arvosta ja tarpeen tyydyttämisen aste vaihtelee sen mukaan kuinka hyvin väline menestyy käyttötarkoituksessaan.
===Tehokkuus===
Taloudellisen käyttäytymisen peruspiirre on pyrkimys mahdollisimman suureen tarpeiden tyydytykseen mahdollisimman vähäisin uhrauksin. Ihmisestä käytetäänkin tässä yhteydessä nimitystä homo oeconomicus. Tässä on kysymys tehokkuuden tavoittelusta, joka on tunnusomaista taloudelliselle toiminnalle. Tehokkuus kertoo yleisesti jonkin arvon tuottamisen ja siihen tarvittavan uhrauksen suhteesta. Tehokkuudesta on kyse silloin, kun vaadittavia uhrauksia punnitaan suhteessa tuotettuun arvoon. Tehokkuus on taloudelliseen toimintaan liittyvä yleiskäsite, jolle tapauskohtaisesti pitää antaa täsmällinen nimi ja kaavamuotoilu, jos siitä halutaan ymmärrettävää tietoa mittaamisen avulla. Tuottavuus ja kannattavuus ovat tyypillisesti tällaisia tehokkuuden täsmennettyjä käsitteitä. [[Tuottavuus]] on tuotannon tehokkuuden mitta ja [[kannattavuus]] liiketoiminnan tehokkuuden mitta.
Välineiden tehokkuuden perusidea on, että niiden tuottama arvo on niiden hankinnasta ja käyttämisestä aiheutuvia uhrauksia suurempi. Julkisessa tuotannossa puhutaan usein arvon sijasta tuotetusta vaikutuksesta. Tuotetun arvon ja uhrauksen erotus tai suhde on lisäarvoa. Käytännössä kaikki välineet eivät kuitenkaan tuota lisäarvoa, koska tapahtuu virhehankintoja. Tavoitteellisen toiminnan idea on kuitenkin aina lisäarvon tuottaminen vaikka se ei aina toteudukaan. Yhteisön hyvinvoinnin lisääntymisen ehto kuitenkin on, että valtaosa sen käyttämistä välineistä tuottaa lisäarvoa ja vastaavasti virhehankinnat ja -investoinnin muodostavat vähemmistön. Oleellista on, että parhaiten lisäarvoa tuottavat välineet säilyvät ja kehittyvät kun taas vähemmän lisäarvoa tuottavat välineet karsiutuvat.
Välineen kyky suoriutua tehtävästään on välineen suorituskykyä. Suorituskyky on yleinen ilmaisu, jota pitää tarkentaa lisämäärein ennen kuin sitä voi täsmällisesti ymmärtää. Usein suorituskyvyllä tarkoitetaan välineen suoriutumista perustehtävässään. Välineiden suorituskyky riippuu niiden laadusta ja määrästä ja välineiden suorituskyvyn parantaminen tapahtuu niiden laatua kehittämällä ja määrää lisäämällä sekä käyttöprosessia kehittämällä. Välineiden laatu tarkoittaa niiden ominaisuuksia. Erilaiset välineet voidaan tunnistaa niiden erilaisten ominaisuuksien perusteella ja samanlaiset välineet niiden samanlaisten ominaisuuksien perusteella. Välineiden laatua ja määrää kehitetään tavallisesti uuden tiedon, taidon ja kokemuksen perusteella ja toteutetaan investointi- ja kehityshankkein. Välineiden käyttöprosessi kehittyy ajan mittaan oppimisen kautta. Oppimiskäyrä kertoo minkä tahansa välineen ja prosessin tehokkuuden lisäyksestä.
==Modernin laatuajattelun pioneerit==
▲Laatuajattelun uranuurtajat olivat vähäsanaisia laatua määritellessään, mutta vähäsanaisuudestaan huolimatta he olivat erimielisiä. He päätyivät enemmän tai vähemmän erilaisiin laadun määritelmiin. Laadun määritelmissä voidaan tunnista laaja laadun määritelmä, joka tarkoittaa ominaisuuksia ja laatuvaihtelujen hallintaa. Suppeassa määrittelyssä laatu tarkoittaa laatuvaihtelujen hallintaa.
===Juran===
Laatuajattelun auktoriteetti Joseph Juran märittelee laadun hyödykkeen sopivuudeksi käyttötarkoitukseensa, fitness for use (Juran 1989, 15) Määrittely viittaa hyödykkeen ominaisuuksien ja käyttötarkoituksen yhteensopivuuteen ja Juranin korostama asiakaslähtöisyyden vaatimus kiteytyy hyvin laadun määrittelyssä. Juranin määrittelyä pidetään yleisesti hyvänä laadun laajana määrittelynä. Sen heikkous on, että se on abstraktio, joka on olemassa vain käsitteellisesti mielikuvana eikä sitä ei ole voitu operationalisoida käytännön työtä varten. Juran tunnisti laatutyössä kolme erilaista prosessia.
| 