Ero sivun ”Paikallisjuna” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p iw fix |
p kielen- yms. huoltoa AWB |
||
Rivi 13:
==Paikallisjunat Suomessa==
===Historia===
Rivi 21 ⟶ 20:
1950-luvulla ja 1960-luvun alussa koko Suomen paikallisjunaliikennettä kehitettiin voimaperäisesti uusilla [[Dm7]] "Lättähattu" - moottorivaunujunilla, nopeuttamalla aikatauluja, lisäämällä junatarjontaa ja pysäkkejä. Lukuun ottamatta eräiden pienien teollisuusratojen paikallisjunaliikennettä Suomen paikallisjunaliikenneverkosto säilyi kattavana noin 1960-luvun puoleenväliin. Kaikilla rataosilla oli 1960-luvun alkuun asti junaliikennettä, joka palveli työmatkoja, koulumatkoja, asiointimatkoja kaupunkiin sekä vapaa-ajanmatkoja. Junien aikataulut oli sovitettu risteysasemilla toisiinsa.
1960-luvun puolessavälissä Valtionrautatiet teki periaateratkaisun, jonka mukaan paikallisjunaliikenne lukuun ottamatta [[
1960-luvun lopulla tehtiin myös päätökset [[Pääkaupunkiseudun lähiliikenne|pääkaupunkiseudun lähiliikenteen]] kehittämistestä Saksan S-Bahn-järjestelmien, Kööpenhaminan S-Togin ja Tukholman Pendeltåg - järjestelmän kaltaiseksi nopean kaupunkiliikenteen sähköradaksi. Ensimmäinen modernisoitu ja sähköistettu rataosuus, Helsinki - Kirkkonummi valmistui 1969.
Rivi 27 ⟶ 26:
===Nykytilanne===
[[VR-Yhtymä]]
VR Oy:n nimikkeet nykyisin liikennöitäville paikallisjunille ovat.
Rivi 52 ⟶ 51:
===Kehitysmahdollisuudet===
[[Turku|Turun]] ja [[Tampere
[[YTV]], [[Valtiovarainministeriö]] sekä paikallisjunaliikenteen kehittämistä vaatineet alueet ovat olleet tyytymättömiä VR Oy:n ostoliikenteen hintatasoon, jota ne pitävät suhteettoman korkeana verrattuna [[Helsingin kaupungin liikennelaitos|HKL:n]] metroliikenteeseen ja linja-autoliikenteeseen. Ratkaisuksi on esitetty paikallisjunaliikenteen kilpailuttamista.
Rivi 64 ⟶ 63:
[[Ruotsi]]ssa paikallisjunaliikenne on alueellisten Länstrafiken - viranomaisten järjestämää ja kilpailuttamaa. [[Tukholma]]n pendeltåg - järjestelmän lisäksi tärkeitä paikallisjunajärjestelmiä ovat [[Skåne]]n [[Pågatåg]], [[Göteborg]]in, [[Jönköping]]in ja Itä-Göötanmaan paikallisjunat sekä [[Bergslagen]]in paikallisjunat. Tukholman ympäristössä on muusta liikenteestä erilliset Saltsjön ja Roslagenin (kapearaiteinen) paikallisrautatiet. Ruotsissa viranomaisten junakalustoyhtiöt omistavat usein kaluston.[[Tanska]]ssa on [[Kööpenhamina]]n [[S-tog]] -järjestelmän lisäksi useita yksityisiä pieniä paikallisliikenteen rautateitä. [[Norja]]ssa merkittävää paikallisjunaliikennettä on [[Oslo]]n lisäksi muun muassa [[Bergen]]issä ja [[Stavanger]]issa.
Keski-Euroopassa [[Alankomaat|Hollannin]], [[Saksa]]n, [[Itävalta|Itävallan]] ja [[Sveitsi]]n yhdyskuntarakenne perustuu suureksi osaksi tehokkaaseen ja kattavaan paikallisjunaliikenteeseen. Saksassa osavaltiot vastaavat paikallisjunaliikenteen tuesta ja paikallisjunaliikenne kilpailutetaan. Suurissa kaupungeissa, kuten [[Berliini]], [[Frankfurt]], [[Hampuri]], [[München]], [[Stuttgart]] ja [[
[[Ranska]]ssa Pariisissa on käytössä tehokas [[RER]]-paikallisjunajärjestelmä (Réseau Express Régional). Muualla Ranskassa paikalliset viranomaiset päättävät paikallisjunien reiteistä, mutta aikatauluista ja liikenteestä vastaa valtion rautatiemonopoli SNCF. Liikenne on Pariisin ulkopuolella tasoltaan vaatimatonta. [[Britteinsaaret|Britteinsaarilla]] paikallisjuna on yleinen kulkumuoto, mutta useat järjestelmät ovat varsin vanhentuneita. [[Lontoo]]ssa, [[Liverpool]]issa, [[Glasgow]]'ssa paikallisjuna on tärkeä osa liikennejärjestelmää. Vastoin yleisiä uskomuksia Englannin paikallisjunaliikenteen käyttö on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti.
Rivi 79 ⟶ 78:
[[Luokka:Joukkoliikenne]]
[[en:
[[sv:Lokaltåg]]
[[de:S-Bahn]]
|