Ero sivun ”Paikallisjuna” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p iw fix
p kielen- yms. huoltoa AWB
Rivi 13:
 
==Paikallisjunat Suomessa==
 
===Historia===
 
Rivi 21 ⟶ 20:
1950-luvulla ja 1960-luvun alussa koko Suomen paikallisjunaliikennettä kehitettiin voimaperäisesti uusilla [[Dm7]] "Lättähattu" - moottorivaunujunilla, nopeuttamalla aikatauluja, lisäämällä junatarjontaa ja pysäkkejä. Lukuun ottamatta eräiden pienien teollisuusratojen paikallisjunaliikennettä Suomen paikallisjunaliikenneverkosto säilyi kattavana noin 1960-luvun puoleenväliin. Kaikilla rataosilla oli 1960-luvun alkuun asti junaliikennettä, joka palveli työmatkoja, koulumatkoja, asiointimatkoja kaupunkiin sekä vapaa-ajanmatkoja. Junien aikataulut oli sovitettu risteysasemilla toisiinsa.
 
1960-luvun puolessavälissä Valtionrautatiet teki periaateratkaisun, jonka mukaan paikallisjunaliikenne lukuun ottamatta [[Pääkaupunkiseudunpääkaupunkiseudun lähiliikenne|pääkaupunkiseudun lähiliikennettä]]ttä oli kannattamatonta ja se tulisi pääosin lakkauttaa. Paikallisjunaliikennettä alettiin karsia. Lakkautukset kohtasivat kovaa kritiikkiä, jonka seurauksena vuonna 1973 päätettiin että VR sai valtion tukea kannattamattoman paikallisliikenteen ylläpitoon. Paikallisliikenteen vuorojen, reittien ja asemien lakkauttaminen on jatkunut tähän päivään asti. Vuoden 1964 1501 henkilöliikennepaikasta on jäljellä nykyisin 198.
 
1960-luvun lopulla tehtiin myös päätökset [[Pääkaupunkiseudun lähiliikenne|pääkaupunkiseudun lähiliikenteen]] kehittämistestä Saksan S-Bahn-järjestelmien, Kööpenhaminan S-Togin ja Tukholman Pendeltåg - järjestelmän kaltaiseksi nopean kaupunkiliikenteen sähköradaksi. Ensimmäinen modernisoitu ja sähköistettu rataosuus, Helsinki - Kirkkonummi valmistui 1969.
Rivi 27 ⟶ 26:
===Nykytilanne===
 
[[VR-Yhtymä]] Oy liikennöi nykyisin paikallisjunaliikennettä vain yhteiskunnan [[ostoliikenne|ostoliikenteenä]]. Liikenteen ostajina ovat [[Liikenne- ja viestintäministeriö]] ja [[YTV]].
 
VR Oy:n nimikkeet nykyisin liikennöitäville paikallisjunille ovat.
Rivi 52 ⟶ 51:
===Kehitysmahdollisuudet===
 
[[Turku|Turun]] ja [[Tampere|Tampereen]]en kaupunkiseuduilla on useaan otteeseen vaadittu paikallisjunaliikenteen palauttamista eri rataosille ja tehty tästä useita selvityksiä. Myös muutamilla muilla rataosilla on esitetty paikallisjunaliikenteen palauttamista tai sen kehittämistä.
 
[[YTV]], [[Valtiovarainministeriö]] sekä paikallisjunaliikenteen kehittämistä vaatineet alueet ovat olleet tyytymättömiä VR Oy:n ostoliikenteen hintatasoon, jota ne pitävät suhteettoman korkeana verrattuna [[Helsingin kaupungin liikennelaitos|HKL:n]] metroliikenteeseen ja linja-autoliikenteeseen. Ratkaisuksi on esitetty paikallisjunaliikenteen kilpailuttamista.
Rivi 64 ⟶ 63:
[[Ruotsi]]ssa paikallisjunaliikenne on alueellisten Länstrafiken - viranomaisten järjestämää ja kilpailuttamaa. [[Tukholma]]n pendeltåg - järjestelmän lisäksi tärkeitä paikallisjunajärjestelmiä ovat [[Skåne]]n [[Pågatåg]], [[Göteborg]]in, [[Jönköping]]in ja Itä-Göötanmaan paikallisjunat sekä [[Bergslagen]]in paikallisjunat. Tukholman ympäristössä on muusta liikenteestä erilliset Saltsjön ja Roslagenin (kapearaiteinen) paikallisrautatiet. Ruotsissa viranomaisten junakalustoyhtiöt omistavat usein kaluston.[[Tanska]]ssa on [[Kööpenhamina]]n [[S-tog]] -järjestelmän lisäksi useita yksityisiä pieniä paikallisliikenteen rautateitä. [[Norja]]ssa merkittävää paikallisjunaliikennettä on [[Oslo]]n lisäksi muun muassa [[Bergen]]issä ja [[Stavanger]]issa.
 
Keski-Euroopassa [[Alankomaat|Hollannin]], [[Saksa]]n, [[Itävalta|Itävallan]] ja [[Sveitsi]]n yhdyskuntarakenne perustuu suureksi osaksi tehokkaaseen ja kattavaan paikallisjunaliikenteeseen. Saksassa osavaltiot vastaavat paikallisjunaliikenteen tuesta ja paikallisjunaliikenne kilpailutetaan. Suurissa kaupungeissa, kuten [[Berliini]], [[Frankfurt]], [[Hampuri]], [[München]], [[Stuttgart]] ja [[Ruhrin_alueRuhrin alue]] on tehokkaita S-Bahn -paikallisjunajärjestelmiä. Keskisuurissa kaupungeissa sekä pikkukaupunkeihin ja maaseudulle kulkevilla radoilla on kehitetty uusia, houkuttelevia [[kiskobussi|kiskobusseihin]] ja [[duoraitiovaunu]]ihin perustuvia liikennejärjestelyjä. Paikallisjuna kulkee Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa yleensä vähintään tunnin välein, ja käytössä on edullinen [[yhteistariffi]].
 
[[Ranska]]ssa Pariisissa on käytössä tehokas [[RER]]-paikallisjunajärjestelmä (Réseau Express Régional). Muualla Ranskassa paikalliset viranomaiset päättävät paikallisjunien reiteistä, mutta aikatauluista ja liikenteestä vastaa valtion rautatiemonopoli SNCF. Liikenne on Pariisin ulkopuolella tasoltaan vaatimatonta. [[Britteinsaaret|Britteinsaarilla]] paikallisjuna on yleinen kulkumuoto, mutta useat järjestelmät ovat varsin vanhentuneita. [[Lontoo]]ssa, [[Liverpool]]issa, [[Glasgow]]'ssa paikallisjuna on tärkeä osa liikennejärjestelmää. Vastoin yleisiä uskomuksia Englannin paikallisjunaliikenteen käyttö on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti.
Rivi 79 ⟶ 78:
[[Luokka:Joukkoliikenne]]
 
[[en:Commuter_railCommuter rail]]
[[sv:Lokaltåg]]
[[de:S-Bahn]]