Ero sivun ”Mutinan sota” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
laajennettu, lähteitä |
|||
Rivi 105:
Myös Hirtiuksen konsulikumppani Pansa menehtyi Forum Gallorumin taistelussa saamiinsa haavoihin muutama päivä Mutinan taistelun jälkeen. Väitettiin, että Pansan kreikkalainen lääkäri Glyco olisi myrkyttänyt hänet Octavianuksen käskystä. Toukokuussa [[Marcus Brutus]] sai kuulla myrkytyshuhuista ja puolusti Glycoa, joka oli Brutuksen mukaan rehti mies. Toinen huhu kertoi, että Octavianus olisi itse tappanut Hirtiuksen taistelun tiimellyksessä. Tämä ei luultavasti ole totta, koska konsulin murha keskellä taistelukenttää ei olisi voinut jäädä huomaamatta. Tosiasia kuitenkin on, että konsulien kuoleman ansiosta Octavianuksen valta kasvoi suunnattomasti. Senaatti määräsi Octavianuksen luovuttamaan konsulien armeijan Decimus Brutukselle, mutta Octavianus kieltäytyi ja piti joukot itsellään. Hänellä oli nyt kahdeksan legioonaa, jotka olivat lojaaleja hänelle henkilökohtaisesti eikä senaatille. Octavianus sanoikin, etteivät legioonat taistelisi Julius Caesarin murhaajien alaisina. Octavianus kieltäytyi myös tekemästä yhteistyötä Decimus Brutuksen kanssa.<ref name="Everitt81"/>
Senaatissa riemuttiin, kun saatiin kuulla taistelun lopputuloksesta. Senaatti julisti viimein Antoniuksen valtion viholliseksi ja myönsi Decimus Brutukselle [[triumfi]]n. Cicero ehdotti Octavianukselle ''[[ovatio]]ta'', mutta tämä ehdotus ei saanut kannatusta. Sotilaille luvattu hulppea 20 000 [[sestertius|sestertiuksen]] palkkio laskettiin 10 000 sestertiukseen. Senaatti määräsi, että palkkiorahat jaettaisiin senaatin nimittämän neuvoston kautta, eikä joukkojen komentajan kautta, kuten yleensä oli tapana. Octavianusta ei valittu tähän neuvostoon. Octavianuksen sotilaat raivostuivat tästä ja lähettivät valituksensa senaatille Roomaan. Senaatti määräsi että kuolleiden konsulien armeija tulisi siirtää Decimus Brutuksen komentoon. Octavianus julisti ettei olisi minkäänlaisissa tekemisissä ottoisänsä murhaajan kanssa. Myös Legio III:n ja Martian sotilaat kieltäytyivät ottamaan vastaan käskyjä Caesarin murhaajalta. Brutus lähti kuitenkin ajamaan Antoniuksen joukkoja takaa, mutta pian Antonius sai lisäjoukkoja liittolaiseltaan [[
[[Kuva:Antony with Octavian aureus.jpg|right|thumb|Kolikko vuodelta 41 eaa. Mutinassa toisiaan vastaan taistelleet Antonius ja Octavianus pääsivät pian yhteisymmärrykseen.]]
| |||