Raamatun tulkintaa vaikeuttaa se, että se on kirjoitettu alkujaan aivan toisenlaisessa historiallisessa, kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa kuin missä nykylukijat elävät.<ref>http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/ekse/01_tulkinnasta.html</ref> Koska tulkitsijan tiedot alkuperäisestä viirekehyksesstäviitekehyksestä ovat väistämättä puutteelliset, on Raamatun tulkinta aina oman viitekehyksen mukaan värittynyttä. Vaikeatajuisuuden lisäksi tulkintaa voivat värittää myös myös ennakkoluulot, pelot tai varmuus oman kulttuurin ylivertaisuudesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.evl.fi/kkh/ktk/87.pdf | Nimeke=RAAMATTU JA KIRKON USKO TÄNÄÄN | Tekijä=Hytönen, Maarit | Tiedostomuoto=pdf | Selite=[[kirkolliskokous|Synodaalikirja]] | Julkaisu=Synodaalikirja 2004 | Ajankohta=2004 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=kirkon tutkimuskeskus | Viitattu=10.11.2007 | Kieli=Suomi }}"Kaiken ymmärryksen suhteellisuus ja rajallisuus eivät ole poistaneet Raamatun väärinymmärtämisen tai sisäisesti ristiriitaisten tulkintojen mahdollisuutta, eivätkä kaikki väärinymmärtämisen syyt ole yhtä viattomia kuin inhimillinen erehdys tai tarpeellisen tiedon puute. Niihin voivat kuulua myös ennakkoluulot, pelko tai varmuus oman kulttuurin ylivertaisuudesta"</ref> Raamattua käytetään myös usein [[vallankäyttö|vallankäytön]] välineenä, jolloin tulkintaa ohjaa pyrkimys oman arvovallan lisäämiseksi. Tulkinnat eivät ole koskaan puolueettomia, sillä niillä on vaikutusta käytännön elämään.<ref>http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/ekse/print2.html</ref>
Myös Raamatussa varoitetaan sen vaikeasta tulkittavuudesta. Erityisesti mainitaan [[Paavali]]n kirjeet.
{{sitaatti|16 Samaa hän (Paavali) sanoo kaikissa kirjeissään, joissa puhuu näistä asioista. Niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, mitä tietämättömät ja haihattelevat ihmiset omaksi tuhokseen vääristelevät niin kuin kaikkia muitakin pyhiä kirjoituksia.|2. Pietarin kirje 3}}
