Ero sivun ”Armas Äikiä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh: runoltaja po. yleiskielinen: runoilija
p kielen- yms. huoltoa AWB
Rivi 5:
Armas Äikiä syntyi [[Karjala]]ssa, Viipurin läänin Pyhäjärvellä räätälin perheeseen. 19-vuotiaana Äikiä muutti Helsinkiin, missä hän alkoi osallistua poliittiseen toimintaan kommunistien riveissä sekä vasemmistotyöväen julkisisssa järjestöissä. Äikiä työskenteli toimittajana ja hän oli päätoimittaja lehdissä [[Liekki]], [[Itä ja länsi (lehti)|Itä ja länsi]] ja [[Työväenjärjestöjen Tiedonantaja]]. Vuodet 1927–1928 ja 1930–1935 Äikiä vietti vangittuna. Tuomiot tulivat kiellettyyn poliittiseen toimintaan osallistumisesta.<ref>Armas Äikiä (1904–1965) (Kuusankosken kaupunginkirjasto 2002) [http://www.kirjasto.sci.fi/aikia.htm linkki]</ref>
 
Äikiä siirtyi vapauduttuaan 1935 [[Neuvostoliitto|Neuvostoliittoon]]on. Koska hän teki sen laittomalla tavalla ja vielä kesken ehdonalaisen vapautensa, Äikiä menetti Suomen kansalaisuuden. [[Kansan Arkisto]]ssa säilyneen vankipassinsa mukaan hänellä olisi ollut jäljellä vielä yli vuosi [[ehdonalainen vapaus|ehdonalaista vapautta]]: hänen piti ilmoittautua kerran kuussa ehdonalaisvalvojalleen Helsingin poliisilaitoksella, eikä hän saanut poistua Helsingin kaupungin alueelta ilman ehdonalaisvalvojan lupaa.
 
Rajan takana Äikiä työskenteli aluksi [[Suomen kommunistinen nuorisoliitto|Suomen kommunistisen nuorisoliiton]] (SKNL) palveluksessa.<ref name="kallis502">Kallis toveri Stalin (Toim. Lebedeva, Rentola, Saarela) (Edita 2002), s. 512.</ref> Äikiä opiskeli (nimellä '''Pavel/Paul Hirn''') [[Lenin-koulu|Moskovan kansainvälisessä Lenin-koulussa]], jonka lakkauttamisen yhteydessä 1938 hänet siirrettiin [[Komintern]]in palvelukseen.<ref>Joni Krekola: Stalinismin lyhyt kurssi (SKS 2006), s. 338–339, 350.</ref> Äikiästä tuli [[Kommunistinen nuorisointernationaali|Kommunistisen nuorisointernationaalin]] Suomen-asioiden esittelijä. [[Otto Wille Kuusinen|Otto Wille Kuusisen]] johtamassa [[Terijoen hallitus|Terijoen hallituksessa]] (1939–1940) Äikiä toimi nimellisesti maanviljelysministerinä.
Rivi 11:
Toimittaja [[Yrjö Kilpeläinen]], eli nimimerkki [[Yrjö Kilpeläinen|Jahvetti]] väitti useassa pakinassaan, että Äikiä olisi halunnut kulttuuriministeriksi. Otto Wille Kuusinen oli Jahvetin tietojen mukaan kuitenkin estänyt tämän, mikä johtui Äikiän taiteellisen ilmaisun kehnoudesta.
 
Jahvetin mukaan Äikiä säästyi [[Stalin]]in suurpuhdistuksilta vuosina 1936–1938 ryhtymällä heti puhdistusten ensi vaiheessa salaisen poliisin [[NKVD]]:n avustajaksi ja ilmiantajaksi. Kilpeläisen ja [[Arvo Tuominen|"Poika" Tuomisen]] mukaan tiedetään varmasti, että Äikiä ilmiantoi NKVD:lle muun muassa pahimman kilpailijansa, petroskoilaisen runoilija [[Nikolai Virtanen|Nikolai Virtasen]], jota mainittiin “Neuvosto"Neuvosto-Karjalan [[Vladimir_Majakovski|Vladimir Majakovski|Majakovskiksi]]ksi“", ja jonka suosio nimenomaan suomenkielisten joukossa oli suurempaa kuin Äikiän oma. Vastaavia tapauksia oli useita.<ref>ks. sitaatti sivulla [[Yrj%C3%B6_Kilpel%C3%A4inenYrjö Kilpeläinen|Jahvetti]]</ref>.
 
Vuosina 1942–1944 Äikiä toimitti Kominternin suomenkielisiä radiolähetyksiä [[Arkangeli]]ssa ja [[Pietari (kaupunki)|Leningrad]]issa.<ref name="kallis502"/> Äikiän värikäs kielenkäyttö radiolähetyksissä tuotti hänelle kansan suussa liikanimen "Räikiä".
Rivi 30:
Äikiä kuoli alkoholin liikakäytön seurauksiin Helsingissä [[20. marraskuuta]] [[1965]]. Viimeisenä elinvuonnaan hän ei mitä ilmeisimmin työskennellyt lainkaan: hänen [[Kansan Arkisto]]ssa säilytetystä vuoden 1965 tammikuussa leimatusta [[Yleinen Lehtimiesliitto|Yleisen lehtimiesliiton]] myöntämästä [[lehtimieskortti|lehtimieskortistaan]] puuttuu merkintä lehdestä tai lehtipalvelusta, sekä poliisiviranomaisen leima ja kuittaus kohdasta, jonka mukaan kortin haltijalla on pääsy poliisin yleisöltä sulkemiin tilaisuuksiin ja paikkoihin. Äikiän artikkeleita ei enää vuoden 1965 lehdistä löydy.
 
Kommunisti-lehden päätoimittaja [[Inkeri Lehtinen]] kirjoitti artikkelissaan hautajaisista, että "koko kansanvaltainen Suomi oli saattamassa suurta johtajaansa". <ref>artikkeli KOMMUNISTI -lehdessä 6.12.1965</ref> Äikiän uurna laskettiin [[Malmin hautausmaa]]lle [[Suomen kommunistinen puolue|SKP:n]] johtohenkilöiden yhteishautaan. Uurnan laskivat [[Aimo Aaltonen]] ja [[Ville Pessi]] [[Urho Kekkonen|presidentti Kekkosen]] tehtävään määräämän poliisivartion tiukassa valvonnassa; presidentin käskystä muiden saattajien läsnäoloa ei sallittu. <ref> Aimo Aaltosen jälkeenjääneet paperit, Kansan Arkisto</ref>
 
==Lähdeviitteet==
{{Viitteet}}
<references/>
 
==Aiheesta muualla==