Avaa päävalikko

Muutokset

27 merkkiä lisätty, 11 vuotta sitten
myös runkomuoto esteenä luovimiselle, monet raakatakilaiset laivat, mm. viikinkilaivat, luovivat kohtuullisen hyvin
'''Koggi''' eli yleisesti myös '''hansalaiva''' oli [[1200-luku|1200-luvulla]] [[Hansaliitto|Hansan]] käyttöön ottama [[purjealus]]tyyppi, joka oli suunniteltu [[Itämeri|Itämeren]] rahtiliikenteeseen. Syvällä uiva ja tasapohjainen alustyyppi pystyi kuljettamaan entistä suurempia tavaramääriä edeltäjiään turvallisemmin.
 
Koggi oli yleensä noin 20–30 metriä pitkä, ja pystyi kuljettamaan noin 100–150 tonnia rahtia. Miehistö koostui 15–20 miehestä. Aluksessa oli yleensä yksi tai kaksi (harvemmin kolme) raakatakiloitua mastoa. Jokaisessa mastossa oli yleensä yksi tai korkeintaan kaksi raakapurjetta. Raakatakilan ja runkomuodon vuoksi koggit purjehtivat useimmiten vain myötätuuleen, sillä luoviminen oli hankalaa. Nimitys ''koggi'' kuvaa kuitenkin aluksen ''runkotyyppiä'' eikä ''takilaa'' kuten myöhempinä aikoina oli tapana.
 
Purjeet oli yleensä parkittu lahoamisen estämiseksi. Tästä johtuen purjeet olivat väriltään punertavia, mutta myös täysin mustia sekä puna-valko– että vihreä-valkoraitaisia purjeita mainitaan tuon ajan käsikirjoituksissa.
 
Aluksen navigointi tapahtui tuohon aikaan [[kompassi]]n, paikallistuntemuksen ja merikarttojen avulla. Tuon ajan merikartat olivat yleensä erittäin vajavaisia. Avomerellä koggit eivät yleensä purjehtineet, ja miehistö pyrki välttelemään saaristoja [[merirosvous|merirosvojen]] sekä tuntemattomien karikkojen vuoksi.
 
==Koggin merkitys==
218

muokkausta