Ero sivun ”Fredrik Vilhelm IV” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuva
kh
Rivi 5:
Fredrik Vilhelm sai koulutuksensa yksityisiltä opettajilta, joista monet olivat kokeneita virkamiehiä. Hän sai sotakokemusta sodassa [[Napoleon I]]:sen Ranskaa vastaan, mutta oli keskinkertainen sotilas. Fredrik Vilhelm oli asiakirjojen laatija, joka oli kiinnostunut sekä varsinaisesta [[arkkitehtuuri]]sta että [[puutarha-arkkitehtuuri]]sta. Hän oli myös monien saksalaisten taiteilijoiden, kuten arkkitehti [[Karl Friedrich Schinkel]]in, suojelija.
 
Valtaanastumisensä jälkeen Fredrik Vilhelm siisti taantumuksellisia lakeja, joita hänen isänsä oli asettanut. Fredrik Vilhelm mm. helpotti lehdistön [[sensuuri]]a ja lupaamallalupasi uuden [[perustuslaki|perustuslain]] jossain vaiheessa. Vuonna [[1848]] Preussissa syttyi vallankumousta osana Eurooppaa ravistelleesta vallankumousaallosta. Alkujaan Fredrik Vilhelmin piti tukahduttaa vallankumous voimatoimin, mutta lopulta veti joukkonsa pois ja asetti itsensä uudistusaatteen johtajaksi. Hän omistautui Saksan yhdistymishankkeelle, muodosti [[liberalismi|liberaalin]] hallituksen, kutsui koolle kansalliskokouksen ja määräsi perustuslain muodostamisen.
 
Uusi perustuslaki oli valmis vasta vuonna [[1850]]. Tämä oli paljon vapaamielisempi kuin aiempi Preussin valtiomuoto. Se oli kuitenkin edelleen konservatiivinen, sillä [[ylimystö]]llä ja armeijalla säilyi suurin osa vallasta. Perustuslaki oli voimassa aina Preussin kuningaskunnan hajoamiseen [[1918]].