Ero sivun ”Niskavuoren naiset (vuoden 1938 elokuva)” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kielen- yms. huoltoa AWB |
|||
Rivi 17:
| elonet = ek2jao
| sävellys = [[Harry Bergström]]
| budjetti = 1 092 753 [[Suomen markka
}}
'''Niskavuoren naiset''' on [[Valentin Vaala]]n ohjaama suomalainen elokuva vuodelta [[1938]]. Se on varhaisin Niskavuori-filmatisointi. [[Niskavuori
Vaalan mustavalkoista elokuvaa pidetään malliesimerkkinä ohjaajan impressionistisesta tyylistä. Sen kuvakulmia on kiitetty oivaltavuudesta. Luonnonilmiöt ja vuodenaikojen vaihtelut tuovat tarinaan tenhoa. Niskavuoren naiset on nuorena kuolleen Sirkka Sarin debyytti valkokankaalla, ensimmäinen hänen kolmesta elokuvaroolistaan. Elokuva aiheutti tuoreeltaan paheksuntaa Tauno Palon ja Sirkka Sarin sänkykohtauksen takia. He esittävät naimatonta paria, jonka makaaminen samassa sängyssä haluttiin sensuroida.
Valentin Vaala ohjasi aiheesta värielokuvan vuonna [[1958]]; [[Niskavuoren naiset (vuoden 1958 elokuva)|Niskavuoren naiset]]. Matti Kassila tarttui aiheeseen 1980-luvulla. Elokuvan ''[[Niskavuori (elokuva)
== Henkilöt ==
=== Päähenkilöt ===
Rivi 45 ⟶ 44:
*[[Hugo Hytönen]] on ''rovasti''
*[[Otto Noro]] on ''Nikkilän isäntä''
{{juonipaljastus}}
== Juoni ==
=== Rakkaus katsoo suoraan silmiin ===
Vuosi on [[1931]], Suomessa eletään [[kieltolaki
=== Kansakoululla rytisee ===
Ihmisten puheluja salakuunteleva [[puhelinkeskus
Loviisa tulee myös paikalle ja tyhjentää Ilonan huoneiston ylimääräisestä väestä. Hän haluaa keskustella Ilonan kanssa kahden. Hän rekisteröi välittömästi kaiken, mikä todistaa Aarnen olleen Ilonan luona. Ilona kertoo Loviisalle totuuden, jolloin Loviisa vaatii häntä lopettamaan välittömästi suhteen. Tilannetta mutkistaa entisestään se, että Ilona on raskaana; Loviisaa mukaillen hänelle ja Aarnelle on jo ehtinyt tapahtua "onnettomuus". Periaatteessa Loviisa ja Ilona tulevat hyvin toimeen keskenään, mutta olosuhteet estävät Loviisaa asettumasta Ilonan puolelle.
Rivi 73 ⟶ 70:
Amatöörinäyttelijä, Kansallisteatterin lippukassa [[Olga Tainio]] saa Loviisaansa suurta jylhyyttä; useimpien kriitikkojen mukaan juuri hän tekee näytelmän kaikista kolmesta filmatisoinnista parhaan tulkinnan, joka kiteytyy viimeiseen repliikiin, kun Loviisa katsoo portailtaan Aarnen ja Ilonan poistumista: {{sitaatti|''Ajattelin minä sanoa että älä tule haudallenikaan..... mutta tule sentään!''}}
Hänen suoritustaan ei ylittänyt [[Emma Väänänen]] eikä [[Rauni Luoma]]kaan, joka myönsi haastattelussa '''[[
== Lähteet ==
|