Wikipedia

Ero sivun ”Jicarillat” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Jicarillat''' kuuluvat [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] alkuperäiseen väestöön. HeHeidän olivatvarhaiset mukanajuurensa siinäovat [[athapaskaKanada]]nssa, kielikunnanmutta intiaanien[[historia|historiantutkijoiden]] suuressaarvelujen muuttoliikkeessä,mukaan joka[[1300]]- moninatai eri[[1400-luku|1400-luvulla]] ryhminäalkanut vaelsisuuri kansanvaellus toi [[Kanadaathapaska]]n-kielisiä luoteisiltaintiaaneja alueiltamonina eri ryhminä kohti [[etelä]]ä. [[Kalliovuoret|Kalliovuoria]] myötäillen intiaanitnämä saapuivatkansat kulkeutuivat [[Arizona]]an,[[Colorado]]on, [[Teksas]]iin, [[Kansas]]iin ja [[Uusi-Meksiko|Uuteen-Meksikoon]] mahdollisesti [[1400-luku|1400-luvulla]] ja osin seuraavalla [[vuosisata|vuosisadalla]]. Ensimmäiset [[Eurooppa|Euroopasta]] tulleet [[löytöretkeilijä]]t osuivat samoille alueillekohtasivat vuonna [[1540]]. He olivat [[espanjalainen|espanjalaisia]]Coloradossa ja kohtasivatKansasissa Coloradonathapaskaa taipuhuvia [[Kansasbiisoni]]in seuduilla intiaanejanmetsästäjiä, joita nimittivät ''quarechoiksi''. Myöhemmin on arveltu, että quarechot olivat jicarilloja. Espanjalaiset käyttivät heistä myös nimeä ''vaqueros.''<ref name="Apache">[http://www.greatdreams.com/apache/apache-tribe.htm Apache tribal Nation]</ref>▼
{{korjattava/Määritelmä}}
 
▲'''Jicarillat''' kuuluvat [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] alkuperäiseen väestöön. He olivat mukana siinä [[athapaska]]n kielikunnan intiaanien suuressa muuttoliikkeessä, joka monina eri ryhminä vaelsi [[Kanada]]n luoteisilta alueilta kohti [[etelä]]ä. [[Kalliovuoret|Kalliovuoria]] myötäillen intiaanit saapuivat [[Arizona]]an,[[Colorado]]on, [[Teksas]]iin ja [[Uusi-Meksiko|Uuteen-Meksikoon]] mahdollisesti [[1400-luku|1400-luvulla]] ja osin seuraavalla [[vuosisata|vuosisadalla]]. Ensimmäiset [[Eurooppa|Euroopasta]] tulleet [[löytöretkeilijä]]t osuivat samoille alueille vuonna [[1540]]. He olivat [[espanjalainen|espanjalaisia]] ja kohtasivat Coloradon tai [[Kansas]]in seuduilla intiaaneja, joita nimittivät ''quarechoiksi''. Myöhemmin on arveltu, että quarechot olivat jicarilloja. Espanjalaiset käyttivät heistä myös nimeä ''vaqueros.''<ref name="Apache">[http://www.greatdreams.com/apache/apache-tribe.htm Apache tribal Nation]</ref>
[[Kuva:SpruceTreeHouse.JPG|thumb|250px|jicarillat ja monet muut apassit hyökkäilivät zuni-intiaanien puebloihin; kivistä ja savitiilistä tehtyihin taloihin.]]
Aivan 1500-luvun loppuvuosina uuteenUuteen-Meksikoon asettuneet espanjalaiset [[siirtolainen|siirtolaiset]] alkoivatottivat käyttää käyttöönsä sanan [[apassit|apassienapache]], joka oli yhteisnimitystäyhteisnimitys vihamielisistä intiaaniryhmistä, jotka hyökkäilivät paikallisten [[pueblo-kulttuuri|pueblointiaanien kyliin.]] Nimi tuli zuni-heimon sanasta ''apachu'', jokaja merkitsitarkoitti "vihollista". Nimitys yleistyi ja jicarillat saivatnopeasti. kunnianJicarillat kuuluakuuluivat yhtenä ryhmänä näihin pelkoa herättäviin apasseihin, joidenjoilla pelkkäoli nimiyhteinen aiheutti[[etninen]] pelkoatausta. Heidän tapansa, kielensä ja tottumuksensa erosivat paikallisista heimoista siksi paljon, että heidät oli helppo tunnistaa "vihollisiksi."
 
Jicarillat jakaantuivat kahteen eri haaraan; varsinaisiin jicarilloihin eli ''olleroihin'' ja itäisillä [[preeria|preerioilla]] ratsastaviin ''llaneroihin''.<ref name="Virrankoski">{{Kirjaviite|Tekijä="Pentti Virrankoski|Nimeke="Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit|Julkaisija=Gummerus|Vuosi=1994|Tunniste=ISBN 951-717-788-7}}</ref> Viimeksi mainitut omivat monia tasankointiaanien tapoja, kun taas Uuteen-Meksikoon majoittuneet jicarillat omaksuivat pueblokulttuurin ryhtyen rakentamaan 1600-luvun lopulla savitiilistä tehtyjä [[talo]]ja. [[17001720-luku|17001720-luvulla]] pohjoisilta [[tasanko|tasangoilta]] saapuneet [[comanchet]] hajoittivattekivät hyökkäyksiä jicarillojen asutuksetasutuksia ajaenvastaan. nämäSeuraavien pakosalle.vuosikymmenien [[1730-luku|1730-luvulta]]aikana preerioilta kulkeutui llaneroita Uuteen-meksikoonMeksikoon liittyen jicarilloihin, jotka hylkäsivät kivitalonsa ja ryhtyivät viettämään liikkuvaa elämää llanerojen tavoin. Yhdessä he liittoutuivat espanjalaisten kanssa auttaen näitä vuosina [[1768]] - [[1786]] käydyissä sodissa comancheja vastaan.<ref 1700-luvunname="Virrankoski"/> loppupuolellaSaman vuosisadan lopulla jicarillat tekivät liiton [[utet|utein]] kanssa pitääkseen loitolla [[kiowat|kiowien]] ja comanchien yhdistetyt sotajoukot.
 
[[1800-luku|1800-luvun]] puolivälissä joutuivat jicarillat sotaan [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoja]] vastaan. Vuosikausia jatkuneet sodat päättyivät jicarillojen tappioon 1870-luvun alussa. [[Hallitus]] koetti siirtää nämä Fort Stantonin reservaatioon Uuteen-Meksikoon lähelle [[mescalerot|mescalerojen]] asuinalueita. Jicarillat kieltäytyivät lähtemästä, mutta menettivät uppiniskaisuutensa vuoksi Yhdysvaltain maksaman vuosittaisen määrärahansa.<ref name="Virrankoski"/> Nälkäisten jicarillojen aloittaessa uudelleen ryöstöretkensä hallitus päätti perua aiemman päätöksensä taloudellisen avun kieltämisestä, mutta siirsi intiaanit samalla väkipakolla Fort Stantoniin. Jicarillat jatkoivat kuitenkin vastarintaa paremman asuinpaikan puolesta. Vain 300 henkeä käsittävän jicarillayhteisön johtajina toimineet Garfield Velarde, Huera Mundo ja Augustine Vigil onnistuivat hyvän kielitaitonsa turvin neuvottelemaan [[Washington]]in päämajassa heimolleen paremmat maat.<ref name="Jicarilla">[http://www.apachenugget.com/History/History.html Jicarilla History]</ref> Vuonna[[1887]] jicarillat muuttivat uuteen reservaatioonsa Tierra Amarillaan. <ref name="Apache"/> [[1900-luku|1900-luvun]] aikana Tierra Amarillaa laajennettiin ja sieltä tehdyt öljylöydöt ovat parantaneet huomattavasti jicarillojen elintasoa.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Jicarillat”