Ero sivun ”Reduktio” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
p Kielilinkit yms.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Reduktio''' on [[filosofia|filosofis-]][[epistemologia|epistemologinen]] termi, joka tarkoittaa karkeanylemmän tason [[holismi|kokonaisuuden]] palauttamista sen lähtötekijöihinjohonkin alemman tason kokonaisuuteen ja niidensen analysoimista alemman tason avulla. Ontologisessa reduktiossa palautettu ylemmän tason kokonaisuus käsitetään alemman tason kokonaisuudeksi, johon se palautuu. Episteemisessä eli tieto-opillisessa reduktiossa ajatellaan, että ylemmän tason kokonaisuudesta saadaan tietoa palauttamalla se alemman tasoon kokonaisuuteen.
 
Esimerkiksi [[tieteenfilosofia]]ssa on mietitty, että jos mitään henkistä ei ole, eikö periaatteessa [[hiukkasfysiikka]] joku päivä voisi korvata kaikki karkeammat tieteenlajit, [[psykologia]]sta [[sosiologia]]an ja [[taloustiede|taloustieteisiin]]. Jos ihmisen päässä ei tosiaankaan ole kuin atomeja, miksi tarvittaisiin jotain erillistä isoja atomikimppuja tutkivaa tiedettä, kun samaa asiaa voitaisiin tutkia atomitasollakin tarkemmin?
Rivi 5:
Nykytilanteessa ongelmana on, että aivojen fysiologisia ominaisuuksia tai edes suurpiirteistä toimintaa ei ole selvitetty läheskään tarpeeksi hyvin, jotta tämä olisi mahdollista. Lisäksi karkeistavilla tieteilläkin oletetaan usein tulevaisuudessakin olevan tilaa, koska ainainen hiukkasfysiikalla laskeminen saattaisi olla liian hidasta ja työlästä, mikroteoriasta vahvistusta saaneen psykologian kyetessä yhä tarkempiin tuloksiin.
 
Vastustusta täydelliselle reduktiolle esiintyy myös ankaran [[indeterminismi]]n kannattajien puolelta, joiden mukaan ihminen ei yksinkertaisesti jonkin korkeampien voimien vaikutuksen takia ole redusoitavissa matemaattiseen malliin. Oli kyseessä sitten sielu tai jumalan väliintulo, ihmisten toimintaa on täysin mahdoton tutkia edes ihmisen aivoja tutkimalla.
 
Lievemmänkin indeterminismin kannattajat usein kuitenkin vetoavat [[entropia]]an, selittäen satunnaisuudella ja sekasorrolla aina olevan jonkin verran valtaa, joten edes hiukkasfysiikka ei noudata matemaattisia mallejaan kuten väittää. Niiden vieminen aggregaattitasolle vaikkapa yhteiskuntatieteisiin siis yksinkertaisesti moninkertaistaisi virheiden määrän.