Ero sivun ”Bertel Jung” versioiden välillä

Jung valmistui arkkitehdiksi [[Teknillinen korkeakoulu|Polyteknillisestä opistosta]] vuonna [[1895]]. Valmistumisensa jälkeen Jung opiskeli jonkin aikaa [[Berliini]]ssä. Palattuaan Helsinkiin hän työskenteli yhdessä arkkitehti [[Karl Hård af Segerstadt]]in kanssa aina vuoteen [[1898]] asti. Tunnetuin työ tuolta ajalta on Kihlmanin talo Korkeavuorenkadulla Helsingissä. Tämän yhteistyön jälkeen Jung perusti yhdessä arkkitehtien [[Oscar Bomansson]]in ja [[Waldemar Andersin]]in kanssa arkkitehtitoimiston, jossa Jung toimi aina vuoteen [[1913]] asti. Waldemar Andersin jätti toimiston muutettuaan [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]] vuonna [[1903]].<ref name="mfa">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3144 | Nimeke = Bertel Jung | Tekijä = Märsynaho, Jaana| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen rakennustaiteen museo | Viitattu = 17. helmikuuta 2008 | Kieli = }}</ref>

 

 

Kun [[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] vuonna [[1915]] laati [[Munkkiniemi–Haaga-suunnitelma]]n, Bertel Jung laati siihen liittyen luonnoksen Helsingin koko kaupunkiseudun yleiskaavaksi. Tärkeänä kohtana hänen suunnitelmassaan oli uusien kaupunginosien väliin jätettävä [[Keskuspuisto (Helsinki)|Keskuspuisto]], johon kuuluivat myös [[Töölönlahti|Töölönlahden]] ympärillä ennestään sijainneet [[Hesperian puisto|Hesperian]] ja [[Eläintarha (Helsinki)|Eläintarhan]] puistoalueet mutta jonka oli määrä ulottua alueelta kauas pohjoiseen. Kolme vuotta myöhemmin hän oli mukana laatimassa Saarisen ja [[Einar Sjöström]]in kanssa Suur-Helsinki-suunnitelmaa [[Pro Helsingfors]]. Vuonna [[1919]] Jung muutti [[Turku]]un, jossa hän ensin oli sataman palveluksessa ja myöhemmin nimitettiin Turun asemakaava-arkkitehdiksi. Jung erosi virastaan asemakaava-arkkitehtina vuonna [[1925]] ja muutti takaisin Helsinkiin. Turussa hän ehti kuitenkin tehdä Suur-Turun asemakaavan vuonna [[1921]].<ref name="mfa"/>