Ero sivun ”Agamat” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
JAnDbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti poisti: zh:鬣蜥科
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 27:
'''Agamat''' (''Agamidae'') on liskoheimo jonka edustajia elää lähes kaikkialla [[Afrikka|Afrikassa]], [[Aasia]]ssa ja [[Australia]]ssa. Ne ovat levinneet myös [[Eurooppa|Euroopan]] kaakkoisrajoille. Agamia ei esiinny [[Amerikka |Amerikan mantereella]] eikä [[Madagaskar]]illa tai [[Tyynimeri|Tyynenmeren saarilla]].
 
Heimoon kuuluu noin 300 lajia. Lajit ovat keskikokoisia tai pieniä, lähinnä selkärangattomia syöviä päiväeläimiä<ref name="Zoo"/>. Ne ovat melko vankkarakenteisia lisjoja, joilla on melko pitkä häntä, hoikat raajat, pitkiin kynsiin päättyvät varpaat sekä erottuva pää. Ruumista peittävät suomut muodostavat säännöllisen kuvioinnin, mutta pään suomut sijoittuvat epäsymmetrisesti<ref name="MUE">{{Kirjaviite | Tekijä=Koivisto, I., Terhivuo, J., Pakarinen, R. & Paalosmaa, H. | Nimike= Maailman uhanalaiset eläimet – Osa 5: Matelijat, sammakkoeläimet, linnut | Kappale = | Sivu =44 | Selite= | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-35-4690-X }}</ref>. Agamilla on yleensä raskas ja pyöreä pää, hieman sivuilta litistynyt ruumis ja pitkät, hennot raajat. Useilla lajeilla on helttoja ja muita ihopoimuja, joita ne käyttävät soidinmenoissa. Agamien ihossa ei ole luutumia, eikä niiden häntä uusiudu kuten [[sisiliskot|sisiliskoilla]]<ref name="Zoo"/>. Useimpien lajien naaraiden ja koiraiden väritys poikkeaa huomattavasti toisistaan. Naaraat ovat usein ruskeita, kun taas koiraat ovat kirkasvärisempiä etenkin lisääntymisaikaan. Hampaisto on monipuolinen. Siitä voidaan erottaa etu-, kulma- ja poskihampaat. Tällainen hampaisto soveltuu hyvin hyönteisten pyydystämiseen ja pilkkomiseen. Agamoihin kuuluu myös kasvinsyöjiä ja kaikkiruokaisia lajeja. Useimmat lajit liikkuvat öisin<ref name="MUE"/>. Heimon kaikki lajit munivat munia<ref name="Zoo">{{Kirjaviite | Tekijä= Lahti, S., Heikkilä, M. & Viitanen, J. (toim.) | Nimike=Zoo Suuri eläinkirja Osa 5: Kalat, sammakkoeläimet, matelijat | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1980 | Tunniste=ISBN 951-0-08250-3}}</ref>.
Laji- ja yksilömäärä ovat suurimpia kuivilla alueilla, ja lajeja elää jopa aavikoilla. Jotkut lajit viihtyvät myös kosteissa sademetsissä ja rantametsissä.
 
Kuumilla alueilla agamat välttävät suuria ja äkillisiä lämpötilan vaihteluja aloittamalla päivänsä lämmitellen itseään auringossa yön jälkeen asettumalla auringon paisteeseen niin, että mahdollisimman iso osa ruumiin pinnasta sijaitsee kohtisuorassa auringon paistetta vasten. Päivän kuumimpaan aikaan ne puolestaan välttelevät ylikuumentumista kävelemällä jalat ojennettuina pitääkseen ruumiinsa hmahdollisimman kaukana polttavasta maasta. Ne hakautuvat myös kivien alle suojaan. Agamat pystyvät kameleonttien tapaan muuttamaan väriään nopeasti ympäristön mukaan<ref name="MUE"/>.
 
== Lähteet ==
<references/>
 
*{{Kirjaviite | Tekijä= Lahti, S., Heikkilä, M. & Viitanen, J. (toim.) | Nimike=Zoo Suuri eläinkirja Osa 5: Kalat, sammakkoeläimet, matelijat | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1980 | Tunniste=ISBN 951-0-08250-3}}
 
{{tynkä/Eläin}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Agamat