[[Stoalaiset]] (n. 300 eaa.) filosofit seurasivat tulkinnassaan Herakleitosta. Stoalaiset korostivat sanan asemaa kaikkeutta järjestävänä periaatteena ja samaistivat sen toisinaan jumalaan. Kyseessä oli rationaalinen jumalallinen voimana. Kyseessä oli järjen periaate, joka ohjasi luontoa, ja jonka mukaan ihmisen tuli elää elämänsä. Tässä jumalallisen periaatteen merkityksessä sana ymmärretään myös [[teosofia]]n ja [[ruusuristi]]läisyyden käsitteistössä.
== Merkitys kristinuskossa ==
[[Juutalaisuus|Juutalais]]-[[kristinusko|kristillisessä]] kirjallisuudessa, kreikan kielen sanan logos on tulkittu tarkoittavan [[Jumala]]n luovaa ja ylläpitävää sanaa.{{lähde}} Sanalla tarkoitetaan siis Jumalan sanaa tai Jumalan säätämää lakia. Sanan on myöhemmin tulkittu tarkoittavan ennen kaikkea [[Raamattu]]a.{{kenen mukaan}} On myös olemassa tulkinta, jonka mukaan logos olisi alun perin tarkoittanut Jumalaa (Jumala=logos), mutta tämä alkuperäinen jumalkäsitys olisi myöhemmin vääristynyt nykyiseen muotoonsa.
[[Johanneksen evankeliumi]]ssa kreikan kielen sana logos on tulkittu Stoalaisen ja Herakleitoksen filosofian tavoin todellisuutta järjestävänä periaatteena. Tämä tuodaan ilmi Johanneksen evankeliumin alussa (Joh 1:1) "''Alussa oli Sana (logos). Sana (logos) oli Jumalan luona, ja Sana (logos) oli Jumala''." Myöhemmin Johanneksen evankeliumissa, Jeesus nasaretilainen, esitetään elävänä sanana, ''logos'' (Joh. 1:14) Tällä ilmauksella tarkoitetaan sitä, että henkilö ilmentää Jumalan antamaa lakia.{{kenen mukaan}}
