Ero sivun ”Ruskuaispussi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Japsu (keskustelu | muokkaukset)
p Käyttäjän 128.214.205.5 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Cornelius Deemson tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
==Johdanto==
{{Roskaa}}
 
'''Ruskuaispussi''' (lat.{{k-la| saccus vitellinus }}) on alkion ulkopuolinen rakenne. Linnuille, matelijoille, haille, luukaloille ja primitiivisille nisäkkäille ruskuaispussi tarjoaa ravintoa koko sikiön kehityksen ajan. Muilla nisäkkäillä ruskuaispussin merkitys on hieman toisenlainen. Eliöillä, joilla ei ole keltuaista, ruskuaispussi sisältää muuta nestettä. [1] Tämän takia on ollut paljon erimielisyyksiä siitä, pitäisikö tätä rakennetta kutsua ruskuaispussiksi.
Ruskuaispussi
 
==Yleistä==
Johdanto
 
Ihmisellä ruskuaispussi muodostuu 2-3 viikon iässä [[hypoblasti|hypoblastista]] [3] ennen istukan muodostumista. [1] Tässä vaiheessa äidillä ja alkiolla ei vielä ole yhteistä verenkiertoa. Ruskuaispussin koko on 3-6 mm. Suurimmillaan se on 10. raskausviikolla, jonka jälkeen se surkastuu ja tilalle muodostuu [[istukka|istukka]]. Ruskuaispussia voidaan kuvantaa [[ultraääni|ultraäänellä]]. [4]
Ruskuaispussi (lat. saccus vitellinus) on alkion ulkopuolinen rakenne. Linnuille, matelijoille, haille, luukaloille ja primitiivisille nisäkkäille ruskuaispussi tarjoaa ravintoa koko sikiön kehityksen ajan. Muilla nisäkkäillä ruskuaispussin merkitys on hieman toisenlainen. Eliöillä, joilla ei ole keltuaista, ruskuaispussi sisältää muuta nestettä. [1] Tämän takia on ollut paljon erimielisyyksiä siitä, pitäisikö tätä rakennetta kutsua ruskuaispussiksi.
 
==Rakenne==
Ihmisellä ruskuaispussi muodostuu 2-3 viikon iässä hypoblastista ennen istukan muodostumista. [1] Tässä vaiheessa äidillä ja alkiolla ei vielä ole yhteistä verenkiertoa. Ruskuaispussin koko on 3-6 mm. Suurimmillaan se on 10. raskausviikolla, jonka jälkeen se surkastuu ja tilalle muodostuu istukka. Ruskuaispussia voidaan kuvantaa ultraäänellä. [4]
 
Ruskuaispussi on nisäkkäillä kaksiosainen. Uloimpana on parietaalinen [[parietaalinen| parietaalinen]] ruskuaispussi, joka koostuu kahdesta solukerroksesta: [[troftoblasti|troftoblastista]] ja parietaalisesta [[endotermi| endotermistä]]. Parietaalinen ruskuaispussi on kosketuksissa kohdun seinämään. [[viskeraalinen|Viskeraalinen]] ruskuaispussi sijaitsee parietaalisen pussin sisällä. Se on muodostunut alkion ulkopuolisesta [[mesodermi| mesodermistä]] ja viskeraalisesta endotermistä. [2]
 
==Tehtävät==
Parietaalisen ruskuaispussin tehtävänä on suojata alkiota ja säädellä äidin kudoksista peräisin olevien aineiden diffuusiota alkioon. Alkion kehityksen alkuvaiheessa viskeraalisella ruskuaispussilla on tärkeä tehtävä ravinteiden, kaasujen ja jätteiden vaihdossa äidin ja alkion välillä. [2] Viskeraalisessa ruskuaispussissa kehittyvät myös varhaiset verisolut sekä sikiöaikainen hemoglobiini [5]. Ruskuaispussin sisällä on myös itusoluja, jotka ovat varhaisia lisääntymissoluja. Itusolut vaeltavat lisääntymiselimiin viidennellä viikolla. [3]
 
Parietaalisen ruskuaispussin tehtävänä on suojata alkiota ja säädellä äidin kudoksista peräisin olevien aineiden [[diffuusio|diffuusiota]] alkioon. Alkion kehityksen alkuvaiheessa viskeraalisella ruskuaispussilla on tärkeä tehtävä ravinteiden, kaasujen ja jätteiden vaihdossa äidin ja alkion välillä. [2] Viskeraalisessa ruskuaispussissa kehittyvät myös varhaiset verisolut sekä sikiöaikainen [[hemoglobiini|hemoglobiini]] [5]. Ruskuaispussin sisällä on myös [[itusolut|itusoluja]], jotka ovat varhaisia lisääntymissoluja. Itusolut vaeltavat lisääntymiselimiin viidennellä viikolla. [3]
 
Alkio kasvaa nopeasti 3-4 viikon iässä, jonka seurauksena litteä alkio poimuttuu. Tämän seurauksena osa ruskuaispussista siirtyy alkion sisään ruuansulatuskanavan limakalvoon muodostaen vatsa- ja rintaontelon. [3]
 
==Lähteet==
 
[1] {{Lehtiviite | Tekijä = Wild, Arthur E., Fleming, Tom P. | Otsikko = Cleavage and Gastrulation in Mouse Embryos |
Julkaisu = | Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = |
Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = http://www.mrw.interscience.wiley.com/emrw/9780470015902/els/article/a0001068/current/html?hd=All%2Cyolk&hd=All%2Csac
| Tiedostomuoto = | Viitattu = |
Kieli = | Lopetusmerkki = }}
 
[2] {{Kirjaviite | Tekijä = Sariola, Hannu, Frilander, Mikko | Nimeke = Kehitysbiologia: Solusta yksilöksi |
Vuosi = 2003 | Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kustannus oy Duodecim | Tunniste = ISBN 951-6560-99-7 |
www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = suomi }}
 
[3] {{Verkkoviite | Osoite = http://www.ehd.org/resources_bpd_documentation.php?language=27| Nimeke = The biology of prenatal development |
Tekijä = Stillwell Brian J., M.D. | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The endowment of human development | Ajankohta = 2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.2.2008 | Kieli = }}
 
[4] {{Verkkoviite | Osoite = http://www.brooksidepress.org/Products/Military_OBGYN/Ultrasound/1st_trimester_ultrasound_scannin.htm | Nimeke = 1st Trimester Ultrasound Scanning |
Tekijä = The Medical Education Division of the Brookside Associates | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Military Obstetrics & Gynecology | Ajankohta = 2003-2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.2.2008 | Kieli = }}
 
[5] {{Kirjaviite | Tekijä = Karkinen-Jääskeläinen, Marketta, Wartiovaara, Jorma, Saxén, Lauri | Nimeke = Lääketieteellinen kehitysbiologia |
Vuosi = 1976 | Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = | Julkaisija = Vammalan kirjapaino Oy | Tunniste = ISBN 951-9347-01-1 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = suomi }}