Versio 10. helmikuuta 2008 kello 11.17 muokkaa Elemmakil (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 322 muokkausta p siirsi sivun ”Kaksoiskide” uudelle nimelle ”Kaksoskide”: Kaksoskide on virallinen termi ← Vanhempi muutos		Versio 10. helmikuuta 2008 kello 11.25 muokkaa kumoa Elemmakil (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 322 muokkausta p muutama typo Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Image:Staurolite.jpg\|thumb\|200px\|[[Stauroliitti\|Stauroliitin]] ~~kaksoiskide~~kaksoskide. Stauroliitti esiintyy aina lähes poikkeuksetta ~~kaksoiskiteinä~~kaksoskiteinä jotka ovat toisiinsa nähden joko 90° tai 60° kulmissa.]] '''Kaksoskiteessä''' kaksi erillistä [[kide]]ttä jakavat symmetrisesti jonkun [[kiderakenne\|kidehilan]]. Tällöin kaksi kidettä on kasvanut yhteen. Rakenteen ~~kaksoisraja~~kaksosraja erottaa kaksi kidettä. [[Kristallografia]] luokittelee kaksoskiteet lukuisten [[~~kaksoislait~~kaksoslait\|kaksoslakien]] mukaan. Kaksoislait koskevat [[kidejärjestelmä\|kidejärjestelmiä]]. Kaksostumista voidaan käyttää [[mineraali]]n määrittelyvälineenä. Yksinkertaiset kaksoskiteet ovat joko ''kosketuskaksosia'' (eli kontaktikaksosia) tai ''tunkeutumiskaksosia'' (eli penetraatiokaksosia). Kosketuskaksoset jakavat yhden rakennepinnan, joka ilmenee rajalla usein peilikuvina. [[Plagioklaasi]], [[kvartsi]], [[kipsi]] ja [[spinelli]] sisältävät usein kosketuskaksosia. Tunkeutumiskaksosissa yksittäiset kiteet näyttävät läpäisevän toisensa symmetrisesti. Tunkeutumiskaksosia esiintyy usein [[ortoklaasi]]ssa, [[stauroliitti\|stauroliitissa]], [[pyriitti\|pyriitissä]] ja [[fluoriitti\|fluoriitissa]]. Rivi 18: Kaksosraja ilmenee, kun kaksi samanlaista kidettä kasvaa yhteen, niin että kiteiden välillä on ainoastaan pieni epäsopeuma. Se on todella symmetrinen rajapinta, niin että yksi kide on toisen peilikuva, ja kiteet jakavat samat atomit tasaisin välein. Tämä on paljon vähäenergiaisempi rajapinta kuin [[aeraja]], joka muodostuu kun sattumanvaraisesti suuntautuneet kiteet kasvavat yhteen. Kaksosrajat ovat mukana šokki[[karkaisu]]ssa ja monessa muutoksessa jotka tapahtuvat [[metallin kylmämuokkaus\|metallien kylmämuokkauksessa]], [[dislokaatio]]n ollessa rajoitettua alhaisissa lämpötiloissa. Niitä esiintyy myös [[martensiitti]]muutoksien vuoksi: ~~kaksoisrajojen~~kaksosrajojen liike saa aikaan [[nikkelititaani]]n pseudo[[elastisuus\|elastisuuden]] ja muoto-muistavan käytöksen, ja niiden olemassaolo on osaltaan vaikuttamassa karkaistun [[teräs\|teräksen]] kovuuteen. [[Luokka:Kristallografia]]

Ero sivun ”Kaksoskide” versioiden välillä