Ero sivun ”Helsingfors Morgonblad” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Följetongit: fi kielitunnus tarpeeton, kun julkaisu on suomeksi |
fix sis. linkki ym. |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Helsinginfors Morgonblad 12.4.1833 small.png|thumb|''Helsingfors Morgonblad'' 12.4.1833.]]
'''Helsingfors Morgonblad''' ilmestyi vuosina
Lehden
=== Lehden vaiheet ===
Rivi 10:
1830-luvun lopussa kulttuuripoliittisuus sai enemmän huomiota Morgonbladetissa. Teatteri- ja musiikki[[arvostelu]]n aloilla lehti oli uranuurtaja. Morgonbladetissa julkaistiin huhtikuussa 1847 Fredrik Berndtsonin kirjoittama kolmiosainen, perusteellinen arvostelu [[Suomen Taideyhdistys|Suomen Taideyhdistyksen]] ensimmäisestä näyttelystä Helsingissä, jonka Sakari Topelius mainitsi olevan tiettävästi maamme ensimmäinen yksityiskohtainen, julkaistu [[taidekritiikki]]. <ref>Zacharias Topelius, ''Helsingfors Tidningar'' No. 34, 1.5.1847</ref>
Jo ennen tuloaan toimittajaksi Fabian Collan oli yhtynyt [[J. V. Snellman]]in uudistusvaatimuksiin ja ryhtyi toimittajana panemaan niitä käytäntöön. Näin Morgonbladet oli jo ennen [[Saima (lehti)|Saima]]a ensimmäinen "snellmanilainen" lehti. Collan oli [[fennomaani]], mutta ei luonteeltaan julistaja, ja hänen uudistustyönsä jäi Snellmanin varjoon. Lehti muuttui Collanin aikana uutislehden suuntaan, vaikka säilyikin kulttuurivoittoisena. Morgonbladet ei ollut suuren yleisön lehti. Se oli lähellä akateemisia piirejä. <ref>Päiviö Tommila, Lars Landgren, Pirkko Leino-Kaukiainen, ''Suomen lehdistön historia'', osa 5., Kustannuskiila, Kuopio s. 123</ref>
=== Näpäytykset ===
Helsingfors Morgonbladilla oli noin 400
Lehdet kilpailivat keskenään lukijoista. Tästä saivat alkunsa niin kutsutut näpäytykset (en knäpp), jotka vakiintuivat journalismin lajiksi. Näpäytysten uranuurtajana pidetään juuri maisteri Fabian Collania, joka kirjoitti Helsingfors Morgonbladiin. Collan oli omaksunut englantilaisen mallin mukaisen [[liberalismi|liberalistisen]] lehdistökäsityksen, joka korosti valtiosta riippumattoman lehdistön tarpeellisuutta. Lehdistön tuli muodostua yhdeksi valtiomahdiksi, jossa kansalaiset saivat osallistua yhteiskuntaelämään.
Collanin malliksi ottamat eurooppalaiset sanoma- ja aikakauslehdet olivat tuttuja suomalaiselle sivistyneistölle, sillä niitä tilattiin maahan ja käytettiin kotimaisissa toimituksissa myös tietolähteinä. Lähin esimerkki
Helsingfors Morgonblad ja ''Helsingfors Tidningar'' viljelivät näpäytyksiä keskinäisessä kilpailussaan. Sittemmin [[Johan Vilhelm Snellman|J. V. Snellman]] omaksui näpäytykset ''[[Saima]]'' -lehteensä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kannisto, Päivi| Nimeke =Suolatut säkeet : Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen| Vuosi = 2007| Kappale = | Sivu = | Selite = Painettu väitöskirja: Rantanen Päivi: Suolatut säkeet. SKS, Helsinki 1997. ISBN 951-717-947-2| Julkaisija = Ellibs, Turku | Tunniste =978-952-99867-3-6 (PDF)}} [http://kirjatohtori.blogspot.com/2007/06/suolatut-sakeet.html Kirja www:ssä]</ref>
|