Ero sivun ”Helsingfors Morgonblad” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Följetongit: fi kielitunnus tarpeeton, kun julkaisu on suomeksi
fix sis. linkki ym.
Rivi 1:
[[Kuva:Helsinginfors Morgonblad 12.4.1833 small.png|thumb|''Helsingfors Morgonblad'' 12.4.1833.]]
'''Helsingfors Morgonblad''' ilmestyi vuosina 1832-18551832–1855. Lehti tunnettiin puhekielellä nimellä ''Morgonbladet'', ja se ilmestyi sillä nimellä vuosina 1845-1855. Myöhemmin perustettiin myös ''Morgonbladet''-niminen lehti, jota julkaistiin Helsingissä vuosina 1871-18841871–1884.
 
Lehden päätoimittajinapäätoimittajana oli muun muassa dosentti [[J. L. Runeberg]] 1832-37, sekäja toimittajina muun muassa dosentti Fabian Collan 1841-44, filosofian maisteri Fredrik Berndtson ja Sven Gabriel Elmgren 1844, sekä filosofian tohtori Fredrik Berndtson 1845-49 ja 1851.
 
=== Lehden vaiheet ===
Rivi 10:
1830-luvun lopussa kulttuuripoliittisuus sai enemmän huomiota Morgonbladetissa. Teatteri- ja musiikki[[arvostelu]]n aloilla lehti oli uranuurtaja. Morgonbladetissa julkaistiin huhtikuussa 1847 Fredrik Berndtsonin kirjoittama kolmiosainen, perusteellinen arvostelu [[Suomen Taideyhdistys|Suomen Taideyhdistyksen]] ensimmäisestä näyttelystä Helsingissä, jonka Sakari Topelius mainitsi olevan tiettävästi maamme ensimmäinen yksityiskohtainen, julkaistu [[taidekritiikki]]. <ref>Zacharias Topelius, ''Helsingfors Tidningar'' No. 34, 1.5.1847</ref>
 
Jo ennen tuloaan toimittajaksi Fabian Collan oli yhtynyt [[J. V. Snellman]]in uudistusvaatimuksiin ja ryhtyi toimittajana panemaan niitä käytäntöön. Näin Morgonbladet oli jo ennen [[Saima (lehti)|Saima]]a ensimmäinen "snellmanilainen" lehti. Collan oli [[fennomaani]], mutta ei luonteeltaan julistaja, ja hänen uudistustyönsä jäi Snellmanin varjoon. Lehti muuttui Collanin aikana uutislehden suuntaan, vaikka säilyikin kulttuurivoittoisena. Morgonbladet ei ollut suuren yleisön lehti. Se oli lähellä akateemisia piirejä. <ref>Päiviö Tommila, Lars Landgren, Pirkko Leino-Kaukiainen, ''Suomen lehdistön historia'', osa 5., Kustannuskiila, Kuopio s. 123</ref>
 
=== Näpäytykset ===
 
Helsingfors Morgonbladilla oli noin 400 lukijaatilaajaa. Samaan aikaan maassa ilmestyi muun muassa virallinen lehti ''[[Finlands Allmänna Tidning]]'', toinen uutisiin ja ilmoituksiin painottunut helsinkiläislehti ''[[Helsingfors Tidningar]]''.
 
Lehdet kilpailivat keskenään lukijoista. Tästä saivat alkunsa niin kutsutut näpäytykset (en knäpp), jotka vakiintuivat journalismin lajiksi. Näpäytysten uranuurtajana pidetään juuri maisteri Fabian Collania, joka kirjoitti Helsingfors Morgonbladiin. Collan oli omaksunut englantilaisen mallin mukaisen [[liberalismi|liberalistisen]] lehdistökäsityksen, joka korosti valtiosta riippumattoman lehdistön tarpeellisuutta. Lehdistön tuli muodostua yhdeksi valtiomahdiksi, jossa kansalaiset saivat osallistua yhteiskuntaelämään.
 
Collanin malliksi ottamat eurooppalaiset sanoma- ja aikakauslehdet olivat tuttuja suomalaiselle sivistyneistölle, sillä niitä tilattiin maahan ja käytettiin kotimaisissa toimituksissa myös tietolähteinä. Lähin esimerkki kantaaottavastakantaa ottavasta sanomalehdestä oli Ruotsin ''Aftonbladet'', mutta Suomeen lehdellä oli tuontikielto. <ref>Päiviö Tommila, Lars Landgren, Pirkko Leino-Kaukiainen, ''Suomen lehdistön historia'', osa 1., Kustannuskiila, Kuopio s. 132</ref> Collan puhui ulkomaisten lehtien innostamana vapaamman asioiden käsittelytavan puolesta. Hänen mielestään keskustelussa sai olla jopa tiettyä hävyttömyyttäkin, jotta lehdet eivät kävisi kuiviksi.
 
Helsingfors Morgonblad ja ''Helsingfors Tidningar'' viljelivät näpäytyksiä keskinäisessä kilpailussaan. Sittemmin [[Johan Vilhelm Snellman|J. V. Snellman]] omaksui näpäytykset ''[[Saima]]'' -lehteensä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kannisto, Päivi| Nimeke =Suolatut säkeet : Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen| Vuosi = 2007| Kappale = | Sivu = | Selite = Painettu väitöskirja: Rantanen Päivi: Suolatut säkeet. SKS, Helsinki 1997. ISBN 951-717-947-2| Julkaisija = Ellibs, Turku | Tunniste =978-952-99867-3-6 (PDF)}} [http://kirjatohtori.blogspot.com/2007/06/suolatut-sakeet.html Kirja www:ssä]</ref>