Versio 28. lokakuuta 2007 kello 00.25 muokkaa Louperibot (keskustelu \| muokkaukset) 39 510 muokkausta p Botti lisäsi: ja:様格 ← Vanhempi muutos		Versio 6. helmikuuta 2008 kello 19.06 muokkaa kumoa Pa-Ne-Pa (keskustelu \| muokkaukset) 267 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 5: ===Suomi=== [[Suomen kieli\|Suomen]] kielessä essiivin pääte on ''-nA'' ja muoto ilmaisee yleensä hetkellistä tai vaihtoehtoista olotilaa. Pääte liittyy yksikön [[astevaihtelu\|vahva-asteiseen]] vokaalivartaloon ja monikkovartaloon. Vanhassa kielessä ~~ja kiteytyneissä ilmauksissa~~ esiintyy myös konsonanttivartaloisia essiivejä: ''vuonna'' (vrt. ''vuotena''), ''toissa'' (vrt. ''toisena''), ''miessä'' ~ ''miesnä'' (nyk. ''miehenä''), ''rauhatonna'' (nyk. ''rauhattomana''). Esimerkkejä: Rivi 12: * ''lehmä'' : ''lehmä'''nä''''' : ''lehmi'''nä'''''. '''Olotilaa''' ilmaistessaan essiivi viittaa subjektiin tai objektiin. Lauseessa ''Isä ehti sinne ensimmäisenä'' essiivimuoto ''ensimmäisenä'' viittaa subjektiin ''isä''. Lauseessa ''Teet sen ystävänä'' essiivimuoto ''ystävänä'' viittaa lauseen tekijänä olevaan yksikön 2. persoonaan (''sinä teet''). Lauseessa ''Pidän kirjaa hyvänä'' essiivimuoto ''hyvänä'' viittaa lauseen objektiin ''kirja''. ~~Olotilan ohella essiivi ilmaisee suomessa myös~~ * ajankohtaa, esim. maanantaina, jouluna * paikkaa, esim. takana, kaukana. Essiiviä on vanhemmassa kielen käytössä käytetty ilmaisemaan myös [[sijamuodot\|'''paikallissijaa''']] olotilan rinnalla ja vaikka ilmiön [[produktiivinen\|produktiivisuus]] on nykykielestä hävinnyt, osa erittäin vakiintuneista ilmauksista on säilyttänyt taivutuksensa näihin päiviin asti. Tästä perua on mm. ilmaus ''koto\|na'' (vrt. nykymallin mukaan ''kodo\|ssa, kodo\|lla''). Essiivin käyttö paikan ilmaisemiseen on jäänne uralilaisen kantakielen [[lokatiivi\|lokatiivista]]. Vanhassa kielessä essiiviä on käytetty myös '''ajan''' tai asiantilan ilmaisuun, esim. ''joulu\|na''. ===Viro===

Ero sivun ”Essiivi” versioiden välillä