Ero sivun ”Emotivismi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Emotivismi''' on [[metaetiikka|metaeettinen]] näkemys, jonka mukaan [[moraali]]set normilauseet eivät ole tosia tai epätosia, vaan [[tunne|tunteiden]] ilmaisuja. "Tappaminen on väärin" tarkoittaa oikeastaan "Tappaminen inhottaa minua" tai "Tappamista, yök!". "Ystävyys on hyvä asia" tarkoittaakin "Minä pidän ystävyydestä" tai "Ystävyyttä, ah!" Emotivistin mukaan tällaiset lauseet ovat vastaavia kuin "Mansikat ovat hyviä!" ("Mansikoita, ah!") tai "Veripalttu on pahaa!" ("Veripalttua, yök!")
==Kritiikkiä==
Vaikka moraalinen kytkeminen tunnereaktioihin vaikuttaa ensisilmäykseltä varsin luonnolliselta ratkaisulta, siihen liittyy joitain perustavia ongelmia. Ei ole lainkaan selvää, että moraalinen paheksunta olisi ''vain'' tunne.
On esimerkiksi mahdollista, että joku ihminen sanoo pitävänsä väkivallasta mutta tietää samalla väkivallan olevan moraalisesti tuomittavaa. Jos, kuten emotivistit ajattelevat, väite "Väkivalta on väärin" merkitsee samaa kuin väite "En pidä väkivallasta", esimerkkihenkilömme joutuu kohtaamaan vakavan sisäisen ristiriidan. Hän nimittäin väittää samaan aikaan, että hän pitää ja ei pidä väkivallasta.
Väitteet "Pidän väkivallasta" ja "Väkivalta on väärin" eivät ole toisensa poissulkevia, vaan ne voivat olla yhtä aikaa totta. Tunne ja moraali eivät ainakaan joka kerta merkitse samaa asiaa.
{{Tynkä/Filosofia}}
| |||