Ero sivun ”Hydrostaattinen paine” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p math, moninkertaisia wikityksiä pois |
||
Rivi 1:
Aivan [[Vesi|veden]] pintaa lukuunottamatta vedessä ja myös muissa [[neste]]issä vallitsee [[paine]]. Nesteessä vallitsevan paineen aiheuttaa nesteen oma painevoima. Tästä paineesta käytetään nimeä hydrostaattinenpaine.
Koska hydrostaattisen paineen aiheuttaa nesteen oma [[painovoima]],
Hydrostaattinen paine on [[neste]]en
Vaikka hydrostaattisen paineen aiheuttaaa nesteen oma painovoima, ei sen suuruuteen vaikuta nestemäärän
▲Vaikka hydrostaattisen paineen aiheuttaaa nesteen oma painovoima, ei sen suuruuteen vaikuta nestemäärän [[tilavuus]] tai [[massa]], vaan ainoastaan nesteen [[tiheys]] ja korkeus eli kuinka syvällä ollaan. Niinpä nesteen kaikki samalla syvyydellä olevat kappaleet ovat yhtä suuren paineen ympäröimänä
Toisaalta taas, jos eri muotoisissa astioissa on samaa nestettä yhtä korkealla, astioiden pohjassa vallitsee yhtä suuri paine. Eli hydrostaattiseen paineeseen ei vaikuta astian muoto.
Nesteiden käyttäytymisen ymmärtämiseksi on ulkoisen paineen leviämistä koskeva laki tärkeä. Tarkastellaan tilannetta, missä tutkittava neste täyttää säiliön kokonaan, ts. vapaata ilmatilaa ei jää. Säiliöön yhdistettyä
▲[[Neste]]en sisällä vallitsevaan [[paine]]eseen vaikuttaa kaksi tekijää: nesteeseen kohdistuva ulkoinen paine sekä nesteen omasta painosta johtuva hydrostaattinen paine. Jos neste on suljettu [[sylinteri]]in, jossa on [[mäntä]], voidaan mäntää painamalla kohdistaa nesteeseen ulkoinenpaine. Nestepintaan vaikuttava [[ilmanpaine]] on myös ulkoinen paine.
▲Nesteiden käyttäytymisen ymmärtämiseksi on ulkoisen paineen leviämistä koskeva laki tärkeä. Tarkastellaan tilannetta, missä tutkittava neste täyttää säiliön kokonaan, ts. vapaata ilmatilaa ei jää. Säiliöön yhdistettyä [[mäntä]]ä painamalla voidaan nesteeseen kohdistaa halutun suuruinen ulkoinen paine.
Oletetaan, että nesteeseen on eri kohtiin sijoitettu painemittareita, jotka ilmoittavat ko. kohdasta vallitsevan paineen. Havaitaan, että kun mäntää painetaan, kaikki painemittarit osoittavat yhtä suuren paineen muutoksen mittarin sijainnista riippumatta. Tästä voidaan päätellä, että ulkoisen paineen vaihtelu leviää yhtä suurena kaikkialle nesteeseen. Tämä tulos on Pascalin laki, ja sillä on merkittäviä sovelluksia mm.[[Hydrauliikka|hydrauliikassa]]. Pascalin laki on seurausta nesteiden erittäin pienestä kokoonpuristuvuudesta.
Hydrostaattinen paine on otettava huomioon mm.[[pato]]ja rakentaessa. Padon alaosissa vallitsee huomattvasti suurempi paine kuin yläosissa. Siksi pato rakennetaan alhaalta paksummaksi. Hydrostaattisen paineen eräs tärkeä hyödyntämistapa on [[vesitorni]]en kautta tapahtuva vesijohtojen paineistaminen. Suurten [[kompressori]]en sijaan suuren [[vesitorni]]n käyttö säästää suuret määrät [[sähkö]]energiaa.
==Katso myös:==
▲-[[Paine]]
[[Luokka:Fysiikka]]
|