Ero sivun ”Muilutus” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tuohon käy jo ilmi edellisestä virkkeestä. |
p Kielenhuoltoa |
||
Rivi 10:
Tunnetut kommunistit etsittiin, vietiin mustaan umpikoppiseen autoon, yleensä [[Ford]]iin, jota kutsuttiin "lissuksi" tai "muilutuspakuksi", ja kyyditettiin. Matkalla muiluttajat monesti lauloivat isänmaallisia lauluja, kuten eteläpohjalaisten suojeluskuntalaisten kunniamarssia "Vilppulan urhojen muistolle" ja uhkailivat muilutettavaa. Monia tapauksia oli, joissa muilutettava vietiin "ikitielle" eli itärajalle ja katsottiin, että muilutettava todella ylitti rajan. Yleensä muilutettava kyyditettiin toiseen maakuntaan. Vaikka muilutettavien laittomat rajanylitystapaukset kiristivät maiden välejä, ei liikkeen tarkoituksena ollut suunnatta iskuja Neuvostoliittoa vastaan.<ref name="JN"/>
Ensimmäinen julkisuuteen noussut muilutus oli kommunistisen [[kansanedustaja]]n [[Asser Salo]]n kyyditys [[4. kesäkuuta]], sittemmin [[vappu|vapusta]] syyskuuhun tehtiin kokonaisuudessaan 254 muilutusta tai sen yritystä.<ref name="JN"/> Ensimmäiset kolme kyyditystä tehtiin toukokuussa. Kesäkuussa oli 137 kyyditystä tai sen yritystä, heinäkuussa 51, elokuussa 37 ja syyskuussa viimeiset 26. <ref name="VK"> http://www.vapaamielistenklubi.fi/lapuanliike.htm#137_kyydityst%E4_kes%E4kuussa_1930 </ref> Kyydityksistä 76 tehtiin [[Vaasan lääni]]n alueella, jossa muilutukset eivät yleensä olleet väkivaltaisia. Esimerkiksi pohjalaiskyydityksissä "paketti" eli muilutettava saatettiin viedä Pohjanmaalle, jossa häneltä otettiin vastaava vala kuin Saloltakin. Pohjalaiset sanoivatkin muilutuksia "talonpoikaishuumoriksi" tai "talonpoikaiseksi leikinlaskuksi", vaikka tosi asiassa muilutukset olivat täysin organisoitua toimintaa, muutamia tapauksia lukuun ottamatta. Sen sijaan erityisesti [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]] muilutukset olivat vakavia ja tällä alueella muilutukset saivat jo tuolloin huonon maineensa. Sisällissodan aikana Varsinais-Suomessa jännitteet olivat syvät ja ne purkautuivat lapualaisvuosina uudelleen. Eräissä varsinaissuomalaisissa
Aina ei muilutettu vain kommunisteja, vaan myös sosiaalidemokraatteja, joita ei kuitenkaan koskaan viety itärajalle. Muilutukset saivat sittemmin eräänlaisen joukkoilmiön. Kosolasta eli Lapuan liikkeen pääesikunnasta ei annettu kaikkia muilutuskäskyjä, mutta yleensä päämaja oli tietoinen muilutuksista tai siltä oli kysytty
Asser Salon kyydityksen lisäksi tunnetuimmat muilutukset olivat kommunististen kansanedustajien [[Eino Pekkala]]n ja [[Jalmari Rötkö]]n kyyditykset [[5. heinäkuuta]] 1930. Jussi Muilun johtama
Kuitenkin vielä [[14. lokakuuta]] 1930 tehtiin viimeinen kyyditys ja se oli Lapuan liikkeen kannatukselle todella paha isku. Tuolloin aktivistien ja isänmaallisten piirien vanhastaan vihaama [[K. J. Ståhlberg]] kyyditettiin puolisoineen [[Joensuu]]hun. Kyyditys ei kuitenkaan ollut Lapuan liikkeen johdon antama, eikä se ollut tietoinen suunnitelmista. Kyyditysidea oli yleisesikunnan päällikön [[Kurt Martti Wallenius|Kurt Martti Walleniuksen]] alaisen jääkärieverstiluutnantti [[Eero Kuussaari|Eero Kuussaaren]] humalainen päähänpisto. Wallenius otti kuitenkin kaiken vastuun alaisensa teoista ja menetti virkansa. Wallenius joutui vankilaan, mutta hänet vapautettiin korkeimman oikeuden päätöksellä heinäkuussa 1931.<ref name="JN"/>
|