Ero sivun ”Petopunkit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix |
p kh |
||
Rivi 81:
| commonsnimi =
}}
'''Petopunkit''' (ryhmä ''Mesostigmata'') on lois[[punkit|punkkien]] suuri lahko, jossa on yli 8000 lajia. Vaikka petopunkit kuuluvat taksonomisessa luokittelussa loispunkkeihin, ne eivät kuitenkaan ole [[parasiitti|parasiitteja]], vaan ovat [[saalistaja|saalistajia]].
Rivi 88 ⟶ 87:
Naaraat ovat yleensä suurempia kuin koiraat, ja kokoero korostuu kun naaraat valmistautuvat munintaan. Punkeilla on viisi erilaista kehitysastetta: muna-, toukka-, protonymfi-, deutonymfi- ja aikuisaste. Toukka-asteella punkeilla on vielä vain kolme raajaparia, mutta muilla kehitysasteilla niitä on neljä. Muodoltaan petopunkit ovat tavallisesti päärynämäisiä ja pinnaltaan ne ovat kiiltävänhohtoisia. Väritykseltään petopunkkilajit ovat varsin vaihtelevia; niitä on lähes valkoisista ruskeanpunaisiin.
Punkkien leuat ovat kehittyneet voimakkaiksi, jotta ne voivat tarttua tehokkaasti saaliseläimeen. Leuoissa on syömistä varten imevät suuosat. Lisäksi punkeilla on erityiset tunnistuselimet ravinnon havainnointiin. Petopunkit käyttävät ravinnokseen pääasiassa pieniä kasvinsyöjähyönteisiä, mutta jotkut lajit myös siitepölyä. Ne liikkuvat yleensä huomattavasti saalislajejaan nopeammin ja voivat kulkea pitkiä matkoja kasvustossa. Niiden on havaittu kykenevän suunnistamaan ympäristössään saalislajien ja näiden ravinnokseen käyttämien kasvien tuottamien hajusignaalien mukaan. Kuten useimmat
Petopunkkeja käytetään hyötykasvien viljelyssä niin sanottujen ''tuholaisten'' [[biologinen torjunta|biologiseen torjumiseen]]. Tuholaisiksi kutsutaan hyönteisiä, jotka käyttävät ravinnokseen
Suurin osa biologisessa torjunnassa yleisesti käytettävistä petopunkeista kuuluu ''Dermanyssina'' -alalahkon heimoon ''Phytoseiidae''.
| |||