Ero sivun ”Kromatografia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
OKBot (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
Kromatografiassa on kaksi [[faasi]]a: liikkuva faasi ja kiinteä faasi, jotka eroavat toisistaan esimerkiksi siten, että toinen faasi on [[hydrofiilinen]] ja toinen [[hydrofobinen]]. Tällöin näyte saadaan erottumaan siten, että aine on jakautunut joko hydrofiiliseen tai hydrofobiseen faasiin.
 
Kromatografia voidaan jakaa liikkuvan faasin perusteella neste-, kaasu- ja kiinteäkromatografiaan. Lisäksi se voidaan lajitella kiinteän faasin mukaan paperi-, ohutkerros-, ioni-, pylväs-, korkeapaine- ja affiniteettikromatografiaan sekä geelisuodatukseen. [[Paperikromatografia]]ssa tutkittava näyte kiinnitetään paperin reunaan, jonka jälkeen liikkuvan faasin annetaan nousta paperia pitkin [[kapillaari]]voimien ansiosta. Tässä liikkuva faasi voisi olla esimerkiksi vesihöyry. [[Ohutkerroskromatografia]] muistuttaa paperikromatografiaa, mutta kiinteä faasi vain on levitettynä esimerkiksi lasilevyn pintaan ja se voi olla jokin geeli tai jauhe. [[Korkeapainenestekromatografia]]ssa liuotin ajetaan korkean paineen avulla hienojakoisen kiinteän faasin läpi. [[Affiniteettikromatografia]] perustuu aineiden kemiallisiinbiologiseen ominaisuuksin kuten aineen muodostamiin sidoksiin tai sen kykyyn protolysoituaaktiivisuuteen.
 
;Erilaisia kromatografian lajeja