Ero sivun ”Aleksanteri Syväriläinen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 9:
Aleksanteri Syväriläisen oppilaat perustivat Karjalaan paljon luostareita. Tämän vuoksi puhutaan Aleksanteri Syväriläisen koulukunnasta. Moskovan tsaarit osoittivat kunnioitusta Syvärin luostarille merkittävien lahjoitusten ja näyttävien vierailujen merkeissä.
Aleksanteri Syväriläinen kanonisoitiin vuoden 1547 kirkolliskokouksessa. Aleksanteri Syväriläisen hagiografian kirjoitti pappismunkki Irodion kaksitoista vuotta Aleksanteri Syväriläisen kuoleman jälkeen 1545. Irodion oli Aleksanterin oppilas ja myöhempi luostarin johtaja.
Aleksanteri Syväriläisen turmeltumattomat reliikit löytyivät sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen ja ne siirrettiin hopeiseen arkkunarkkuun, jossa ne saivat olla rauhassa kolmesataa vuotta vallankumoukseen 1917 asti. Tuona aikana Aleksanteri Syväriläisen pyhät reliikit olivat suuren kirkollisen kunnioituksen kohteena.
Lokakuun 23.-24. päivänä 1918 Aunuksen erikoiskomitean työntekijät löysivät munkkien piilottaman Aleksanteri Syväriläisen hopeisen arkun. Aleksanterin ruumis otettiin pois arkusta, sille tehtiin lääketieteellinen tutkimus asetettiinn näytteille palvelemaan vallankumouksellisen uskonnonvastausuuden propagandan tarkoitusperiä. Tämän jälkeen reliikit hävisivät kunnes ne löydettiin Pietarista Sotilas-lääketieteellisen akatemian laitokselta, seinäkaapin takaa syksyllä 1997. Tämän jälkeen pyhäinjäännökset tutkittiin Pietarin oikeuslääketieellisessä laboratoriossa jossa todettiin jäännösten ikä ja etninen alkuperä. Aleksanteri Syväriläisen turmeltumatomat pyhäinjäännökset, reliikki, palautettiin metropoli Wladimirin siunauksella Syvärin Pyhän Kolminaisuuden luostarin Kristuksen kirkastuksen kirkon luostariin marraskuun 23.1998, jossa ne ovat suuren kirkollisen kunnioituksen kohteena. Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen luostarilla on suuri hengellinen merkitys.