Ero sivun ”Aleksanteri Syväriläinen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 10:
Aleksanteri Syväriläinen kanonisoitiin vuoden 1547 kirkolliskokouksessa. Aleksanteri Syväriläisen hagiografian kirjoitti pappismunkki Irodion kaksitoista vuotta Aleksanteri Syväriläisen kuoleman jälkeen 1545. Irodion oli Aleksanterin oppilas ja myöhempi luostarin johtaja.
Aleksanteri Syväriläisen turmeltumattomat reliikit löytyivät sata vuotta hänen kuolmansa jälkeen ja ne siirrettiin hopeiseen arkkun, jossa ne saivat olla rauhassa kolmesataa vuotta vallankumoukseen 1917 asti.
Lokakuun 23.-24. päivänä 1918 Aunuksen erikoiskomitean työntekijät löysivät munkkien piilottaman Aleksanteri Syväriläisen hopeisen arkun. Aleksanterin ruumis otettiin pois arkusta, sille tehtiin lääketieteellinen tutkimus asetettiinn näytteille palvelemaan vallankumouksellisen uskonnonvastausuuden propagandan tarkoitusperiä. Tämän jälkeen reliikit hävisivät kunnes ne löydettiin Pietarista Sotilas-lääketieteellisen akatemian laitokselta, seinäkaapin takaa syjsylllä 1997. Tämän jälkeen pyhäinjäännökset tutkittiin Pietarin oikeuslääketieellisessä laboratoriossa jossa todettiin jäännösten ikä ja etninen alkuperä. Aleksanteri Syväriläisen
Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläinen kuoli vuonna 1533, elokuun 30. päivä, joka nykyään on hänen muistelupäivänsä ortodoksisessa kirkkokalenterissa.
Rivi 18:
-Aune Jääskinen ja Matti Kotiranta, Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläinen,Ihmeidentekijä Karjalasta, Symposiumin julkaisu, Gummerus 2000, ISBN 951-45-9076-7
- Ensio Fihlman, Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläinen. Erakkokilvoittelijan jalanjäljillä, Helsingin Ortodoksinen
- Kunnianosoitus Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläiselle, näyttelyjulkaisu, Ulkomaisen taiteen Museo Sinebrchoff, Helsinki 15.8-25.1996.
| |||