Ero sivun ”Just-in-time” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kirjoitusvirheitä korjattu, linkkejä muokattu |
|||
Rivi 1:
'''Just-In-Time''' ('''JIT''') on teollisuudessa ja kaupassa käytetty [[filosofia|johtamisfilosofia]] - [[logistiikka|logistinen]] varastonhallinta- ja [[tuotannonohjaus]]strategia, jonka tarkoituksena on parantaa tehokkuutta [[tuotanto]]- tai [[myynti]]prosessin kokonaisuudessa. Menetelmän nimi tulee englannin kielen "juuri ajoissa" tarkoittavasta termistä. Suomessa käytetään JIT
==Historia==
Rivi 8:
==Perusajatukset==
JIT
[[Valmistustekniikka|Valmistusteknisestä]] näkökulmasta katsottuna JIT tarkoittaa usein valmistussarjojen koon pienentämistä. Tämä taas lisää asetusajoista johtuvien seisokkien määrää. Käytännössä joudutaan etsimään oikeaa kustannusoptimia, esim. miettimällä yritykselle parhaiten sopivia sarjakokoja, asetusaikoja, sekä mahdollista [[automaatio]]ta ja tuotteiden [[moduuli|modulointia]] ([[massaräätälöinti]]).
Käytännössä menetelmä tarkoittaa sitä että oikea määrä oikeita resursseja, kuten laitteita, materiaaleja ja henkilöitä on saatavilla juuri (ja vain) oikeaan aikaan. Materiaalien oikeanaikainen saatavuus toteutetaan usein
==Alihankinta==
Kanbanin lisäksi tarvitaan mm. luotettavia alihankkijoita, jotka toimittavat materiaalit juuri oikeaan aikaan - eikä täten varmuusvarastoja tarvita. Hyvät alihankintasuhteet perustuvat sopimuksiin, pitkäaikaiseen yhteistyöhön, hyötyjen oikeudenmukaiseen jakamiseen, sekä avoimeen kommunikointiin. Tämän lisäksi [[Tavarantoimittaja|toimittaja]]t tarvitsevat mahdollisimman tarkkoja [[ennuste]]ita toimitusmääristä. Koska ennustaminen on vaikeaa, avointa kommunikointia toteutetaan usein jopa antamalla käyttöoikeudet [[toiminnanohjausjärjestelmä]]än tärkeimmille [[alihankkija|alihankkijoille]]. Parempaan ennustettavuuteen pyritään usein myös juuri sarjakokoja pienentämällä ja läpimenoaikoja lyhentämällä, jolloin suurten sarjakokojen aiheuttamat heilahtelut tilausmäärissä pienenevät.
Esimerkki yrityksestä, joka on onnistuneesti siirtänyt JIT-menetelmän käytöstä saadut kustannussäästöt asiakkaille halvempien hintojen muodossa, ja näin saanut arvokkaan kilpailuedun, on amerikkalainen [[Dell]]-tietokonevalmistaja.<ref>Armstrong, Gary & Kotler, Philip. Marketing: An Introduction, 7. painos. Prentice Hall, 2004. ISBN 0-13-142410-6</ref>
|