Ero sivun ”Perheyhtäläisyys” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Uudelleenohjaus sivulle Ludwig Wittgenstein |
Käännöstä (en:Family resemblance) |
||
Rivi 1:
[[Kuva:US-hoosier-family.jpg|thumb|300px|Mitä yhteistä perheenjäsenillä tarkkaan ottaen on keskenään?]]
#REDIRECT[[Ludwig Wittgenstein]]▼
'''Perheyhtäläisyys''' ({{k-de|Familienähnlichkeit}}) on [[Ludwig Wittgenstein]]in [[kielifilosofia|kielifilosofinen]] ajatus. Sen mukaan on olemassa paljon yleisnimiä, joita ei voida kuitenkaan soveltaa olioihin minkään yksinkertaisen säännön mukaisesti. Olioilla, joista tällaista yleisnimeä käytetään, ei ole siis olemassa mitään yhtä kaikille yhteistä piirrettä. Sen sijaan niiden välillä vallitsee perheyhtäläisyys, joka on monimutkaisempi olioiden yhteisten piirteiden verkosto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.soc.utu.fi/laitokset/filosofia/opiskelu/opetusmateriaalit/sanastoa.pdf | Tekijä=Korte, Tapio | Nimeke=Filosofian keskeistä terminologiaa | Viitattu=25. tammikuuta 2008}}</ref>
Wittgenstein esitti perheyhtäläisyyden käsitteen ensimmäisenä teoksessaan ''[[Filosofisia tutkimuksia]]''.
== Esimerkkejä ==
Wittgenstein antoi esimerkkejä, joissa hänen mukaansa ei ole mahdollista antaa mitään yhtä täydellistä määritelmää.
=== Pelit ===
Kuinka määriteltäisiin ”[[peli]]”? Wittgenstein katsoi, ettei ole olemassa mitään sellaista, joka olisi yhteistä ''kaikille'' peleille. Sen sijaan pelien välillä on tiettyjä yhtäläisyyksiä ja suhteita. Wittgenstein kehotti lukijaansa ''ajattelun'' sijasta ''katsomaan'' sitä suurta joukkoa asioita, joita kutsumme peleiksi. Joihinkin liittyy voittamista ja häviämistä, mutta ei kaikkiin; jotkin ovat viihdyttäviä, mutta eivät kaikki; jotkut vaativat taitoa tai onnea, mutta eivät kaikki.<ref>Wittgenstein: ''Filosofisia tutkimuksia'' §66</ref>
=== Luvut ===
Vastaavasti Wittgenstein katsoi, ettei ole olemassa mitään sellaista, joka olisi yhteistä kaikille ”[[luku|luvuille]]”. Sen sijaan laajennamme useinkin ajatustamme luvuista.<ref>§67</ref> Voimme aloittaa ajattelemalla [[luonnollinen luku|luonnollisia lukuja]], ja myöhemmin oppia laajentamaan tämän [[rationaaliluku]]ihin, [[kokonaisluku]]ihin ja [[kardinaaliluku]]ihin; lopulta [[irrationaaliluku]]ihin, [[kompleksiluku]]ihin, [[surkompleksiluku]]ihin, [[surreaaliluku]]ihin ja niin edelleen. Ainoana rajana vaikuttaa olevan matemaatikkojen kyky innovoida.
Ei ole myöskään riittävää, että ”luku” määriteltäisiin kaikkien näiden eri tyyppien [[disjunktio]]na, kuten:
: Luku = <sub>def</sub> (luonnollinen luku) OR (irrationaaliluku) OR (kokonaisluku)...
<!--
Here he says '...you are only playing games with words. One might as well say: "Something runs through the whole thread - namely the continuous overlap of those fibres"'.<ref>§67</ref>
-->
=== Perhe ===
Kolmas Wittgensteinin käyttämä esimerkki, ja se josta ajatus on saanut nimensä, koski ”[[perhe]]ttä”. Hänen mukaansa saman perheen jäsenten väliset yhtäläisyydet, ”perheyhtäläisyydet” — kuten ruumiinrakenne, kasvonpiirteet, silmien väri, käynti, luonteenlaatu ja niin edelleen — limittyvät ja menevät ristiin samalla tavalla kuin aiemmissakin esimerkeissä.<ref>§67</ref>
== Soveltaminen ==
Ennen ''Filosofisia tutkimuksia'' ajateltiin, että ideaali tapa antaa jonkin asian määritelmä on määritellä sen [[suku]] (''genus'') ja [[ero (filosofia)|erottava tekijä]] (''differentia''). Näin esimerkiksi [[kolmio]] määriteltäisiin ”[[tasokuvio]]ksi (suku) jossa on kolme suoraa sivua (erottava tekijä)”. Loogisesti tällainen määritelmä voidaan nähdä joukkona [[konjunktio]]ita: kolmio on tasokuvio ''ja'' siinä on kolme sivua.
Yleisemmin, ”''P''” voitaisiin määritellä yksinkertaisella ”''A''”:n ja ”''B''”:n konjunktiolla:
:''P'' =<sub>def</sub> ''A'' AND ''B''
Tutkimalla tarkkaan sellaisten termien kuin ”peli”, ”luku” ja ”perhe” ''käyttöä'', Wittgenstein osoitti, että tällaisen määritelmän löytäminen ei ollut mahdollista suurelle joukolle termejä. Sen sijaan määritelmän tulee joissakin tapauksissa olla konjunktioiden disjunktio:
:''P'' =<sub>def</sub> (''A'' AND ''B'') OR (''C'' AND ''D'')
Se tapa jolla tällaisia termejä käytetään kuitenkin tarkoittaa sitä, että voimme sekä laajentaa että rajoittaa määritelmää lisäämällä tai poistamalla joitakin konjunktioita.
:''P'' =<sub>def</sub> (''A'' AND ''B'') OR (''C'' AND ''D'') OR...
Perheyhtäläisyyteen liittyy siis tietty epämääräisyys. Wittgensteinin mukaan termeillä on tästä huolimatta merkitys; esimerkiksi, joku voi sanoa toiselle ”seiso suunnilleen tuossa” ja osoittaa samalla jotain paikkaa. Täsmällisyyden puute ei tee ilmaisusta merkityksetöntä. Samalla tavalla, vaikka ”pelin” määritelmä voi olla epätäsmällinen, se on silti merkityksellinen.<ref>§71</ref> Tiukempirajainen määritelmä voidaan valita sopimaan siihen tarkoitukseen, joka kulloinkin on käsillä. Tässä tapauksessa ratkaisevaa on käyttötarkoitus jossa termiä käytetään ja se, kuinka käyttö opitaan, enemmin kuin joku tarkka merkitys.<ref>§76-77</ref>
Näin, vaikka emme voi antaa täsmällistä määritelmää ”pelille” tai ”luvulle”, se ei tarkoita, ettemme tiedä mitä ne ovat. Wittgensteinin mukaan rajoja ei ole silloin kun niitä ei ole vielä vedetty.<ref>§69</ref>
== Katso myös ==
* [[Prototyyppiteoria]]
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Kirjallisuus ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Wittgenstein, Ludwig | Nimeke=Filosofisia tutkimuksia | Selite=Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 155. [Philosophische Untersuchungen, 1953] | Julkaisija=WSOY | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-0-10205-9}}
[[Luokka:Filosofian termit]]
[[Luokka:Kielifilosofia]]
[[de:Familienähnlichkeit]]
[[en:Family resemblance]]
[[ja:家族的類似]]
[[sv:Familjelikhet]]
| |||