Ero sivun ”Syyttäjä” versioiden välillä

97 merkkiä lisätty ,  14 vuotta sitten
täsmennyksiä
p (siirsi sivun ”Syyttäjä” uudelle nimelle ”Virallinen syyttäjä”: Virallinen syyttäjä vs. yksityinen syyttäjä)
(täsmennyksiä)
[[Kuva:Valtionsyyttäjä Ari Kuusimäki ja kihlakunnansyyttäjät Johanna Hervonen sekä Tommi Hietanen.jpg|thumb|right|250px|Syyttäjä matkalla oikeuden istuntoon.]]
'''SyyttäjäVirallinen syyttäjä''' on [[oikeuslaitos|oikeuslaitoksen]] virkamies, jonka tehtäviin kuuluu ajaa syytteitä [[rikos]]asioissa. SyyttäjäorganisaatioSuomessa syyttäjäorganisaatio on kaksiportainen: [[kihlakunnansyyttäjä]]t ja [[valtakunnansyyttäjä]], joka johtaa syyttäjälaitosta. Valtakunnansyyttäjänvirastossa työskentelee myös [[valtionsyyttäjä|valtionsyyttäjiä]], jotka vastaavat syyttäjän tehtävistä vaativimmissa ja valtakunnallisissa rikosasioissa.
 
==Syyteharkinta==
[[syyteharkinta|Syyteharkinnassa]] virallinen syyttäjä tekee poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen kokoaman esitutkintapöytäkirjan perusteella ratkaisun syytteen nostamisesta eli rikosasian viemisestä [[tuomioistuin]]käsittelyyn. Syyttäjän on toiminnassaan noudatettava tasapuolisuusvaatimusta, eli hänen on asiaa harkitessaan otettava huomioon sekä rikosepäilyä tukevia että sitä vastaan puhuvia seikkoja. Hänen tulee myös nimetä oikeudessa kuultaviksi sellaisetkin [[todistaja]]t, joiden [[esitutkinta|esitutkinnassa]] antama kertomus ei tue syytettä.
 
Virallisella syyttäjällä on syytepakko; syyttäjän on virkavastuun[[virkavastuu]]n uhalla nostettava syyte, jos rikoksesta ja tietyn henkilön syyllisyydestä on riittävä näyttö. Syytepakosta on myös erikseen säädettyjä poikkeuksia, joiden nojalla syyte voidaan jättää nostamatta seuraamusluontoisena toimenpiteistä luopumisena. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka syyttäjä katsoo rikoksen tapahtuneen, on asian luonteen (esimerkiksi epäillyn nuoruus, rikoksen vähäisyys, onnistunut sovittelu tai lieventävät asianhaarat) vuoksi prosessiekonomisista syistä rationaalisempaa olla nostamatta syytettä. Seuraamusluontoisen syyttämättäjättämispäätöksen kohteella on oikeus vaatia syytteen nostamista paikkakunnan alioikeudessa, mikäli hän ei katso syyllistyneensä rikokseen ja toivoo maineensa puhdistamista.
 
[[Asianomistaja]]lla, joka toivoo syytteen nostamista, on oikeus kannella syyttämättäjättämispäätöksestä valtakunnansyyttäjänvirastoon. taiTällöin käyttääjoku omaa''valtionsyyttäjistä'' toissijaistatutkii syyteoikeuttaan,asiakirjat muttaja joutuupäättää samallauudelleen ottamaansyytteen riskinnostamisesta. oikeudenkäyntikulujenAsianomistaja korvaamisestavoi vastapuolelle,myös joskäyttää hänomaa häviää''toissijaista jutunsyyteoikeuttaan'' eli toimia itse asiassa syyttäjänä. KantelutilanteessaTällöin jokuhän ''valtionsyyttäjistä''ottaa tutkiiriskin asiakirjatoikeudenkäyntikulujen jakorvaamisesta päättäävastapuolelle uudelleensiinä syytteentapauksessa, nostamisesta.että syyte hylätään.
 
Jos virallinen syyttäjä nostaa syytteen, hän voi ajaa myös asianomistajien korvausvaatimuksia.
 
 
1 389

muokkausta