Versio 23. tammikuuta 2008 kello 21.09 muokkaa Tappinen (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat 103 529 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 23. tammikuuta 2008 kello 23.47 muokkaa kumoa Tappinen (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat 103 529 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 4: Taro on kotoisin Kaakkois-Aasiasta <ref>{{Verkkoviite\|Osoite=http://www.sci.utu.fi/projects/maantiede/kurssit/MAAN6055_Luonnonvarat/viljelykasvit_05.htm \| Nimeke = Viljelykasvit \| Tekijä = Kalliola, R. \| Ajankohta = 2005 \| Julkaisija = TY maantieteen laitos}}</ref> mutta sitä kasvatetaan nykyisin myös Afrikassa, Oseaniassa ja Karibian saarilla. Vuonna 1998 maailmassa kasvatettiin 6.6 miljoonaa tonnia taroa, josta 4.4 miljoonaa tonnia Afrikassa, 1.8 Aasiassa ja 280 000 tonnia Oseaniassa. ~~Tongan~~[[Tonga]]n ja ~~Samoan~~[[Samoa]]n saarilla taron osuus ihmisten energiansaannista on kuitenkin suurin, yli 15 prosenttia. Afrikan suurimpia ~~taronyöjiä~~taronsyöjämaita ovat [[Ghana]] ja [[Gabon]].<ref>{{Verkkoviite\| Osoite = http://www.fao.org/docrep/005/ac450e/ac450e03.htm#b1-1.1%20Food%20Security%20Importance \| Nimeke = Importance of Taro \| Julkaisija = FAO \| Selite = Raportissa Taro Cultivation in Asia and the Pacific \| Tekijä = Onwueme \| Ajankohta = 1999}}</ref> Afrikassa ja Oseaniassa taroa käyetään hiilihydraatin lähteenä, ja syödään riisin tai perunan tapaan. Japanissa sitä käytetään vihanneksena, ja kasvatetaan enemmänkin versojen ja lehtien kuinmukuloidensa takia. Myös maavarret käytetään, ja koska ilmasto on viileämpi kuin muilla taronviljelyalueilla, Japanissa taron mukulat voidaan varastoida pellolla. Taro on tunnettu Japanissa ainakin kahdentuhannen vuoden ajan, mutta sen viljely on vähentynyt sadan vuoden aikana huimasti. 1900-luvun alussa keskivertojapanilainen söi lähes 25 kiloa taroa vuodessa, nykyisin viitisen kiloa.<ref name ="FAO 6">{{Verkkoviite\| Osoite=http://www.fao.org/docrep/005/ac450e/ac450e08.htm#b18-6.18%20Taro%20Cultivation%20in%20Japan \| Nimeke = Pecularities of taro production: Taro cultivation in Japan \| Julkaisija = FAO \| Selite = Raportissa Taro Cultivation in Asia and the Pacific \| Tekijä = Onwueme, I. \| Ajankohta = 1999}}</ref> Samoalla taro oli paikallisten ruokavalion perusta (yhdessä banaanin ja leipäpuun hedelmien kanssa) vuoteen 1993 asti. Vuonna 1994 kasvitauti tuhosi tarosadon lähes kokonaan. <ref name ="FAO 6"/> Taron juurimukuloissa on noin kaksi kolmasosa vettä ja kolmannes hiilihydraattia, lähinnä tärkkelystä. Seitsemän prosenttia kuiva-aineesta on proteiinia: tämä tekee tarosta proteiinipitoisempaa kuin esimekriksi [[jamssi]] tai [[kassava]]. Lehdissä proteiinin osuus on vielä suurempi. Lehdissä on myös kalsiumia, fosforia, rautaa, C-vitamiinia ja muita vitamiineja.<ref>{{Verkkoviite\| Osoite=http://www.fao.org/docrep/005/ac450e/ac450e07.htm#b1-5.1%20Composition%20of%20the%20Taro%20Corm%20and%20Leaf \| Nimeke = Compositiona nd utilisation \| Julkaisija = FAO\| Selite = Raportissa Taro Cultivation in Asia and the Pacific \| Tekijä = Onwueme, I. \| Ajankohta = 1999}}</ref> == Lähteet ==

Ero sivun ”Taaro” versioiden välillä