Ero sivun ”Sudeettialueet” versioiden välillä

'''Sudeettialueet''' ovatolivat ne pääasiassa[[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen[[Tšekkoslovakia]]an liitetyt alueet, joissa asui etupäässä [[saksan kieli|saksankielisensaksankielistä]] enemmistönväestöä. asuttamatEnnen alueet,ensimmäistä jotkamaailmansotaa ne kuuluivat [[Itävalta-Unkari]]in, muttaja jotkamuodostivat osan [[ItävaltaBöömi]]ä ja [[Määri]]ä, joihin kumpaankin kuului sekä saksan- että [[Tšekin kieli|tšekinkielisiä allueita. Sodan jälkeen vanhat Böömin ja Määrin alueet tulivat kokonaisuudessaan, myös saksankielisten alueiden osalta, kuulumaan uuteen Tšekkoslovakian valtioon, mikä menettivahvistettiin [[Saint-Germainin sopimus|St. Germainin rauhassa]] [[1919]].

Saksa vaati ja sai [[Tšekkoslovakia]]lta [[Böömi]]in ja [[Määri]]in kuuluneet sudeettialueet [[19391938]]. Niiden asukasluku oli [[1939]] 2 943 187 ja alue käsitti 22 587 km². Tšekkoslovakian alueella asui huomattava saksalaisvähemmistö. [[Sudeettikriisi]]n seurauksena Tšekkoslovakia luovutti [[Saksa]]n vaatimuksesta sudeettialueensa sen hallintaan [[Münchenin sopimus|Münchenin sopimuksen]] mukaisesti vuonna [[1938]]. Saksa muodosti alueesta ''Sudetenland'' -nimisen [[Saksan valtakunnan siviilihallinto toisen maailmansodan aikana|Reichsgau-alue]]en ja miehitti vuotta myöhemmin koko Tšekkoslovakian. Miehityksestä maan vapauttivat Yhdysvaltain armeijan joukot ja sudeettialue palautettiin Tšekkoslovakialle [[1945]]. Sodan jälkeen 1945–1947 alueen noin 2,6 miljoonaa saksalaista karkotettiin ns. Benešin laeilla maasta. Muun muassa vastarintaliikkeet ovat tehneet jonkin verran Saksaan palaavia saksalaisia, etenkin aseensa luovuttaneita sotilaita, vastaan kostoiskuja.