Ero sivun ”Apuvälineteknikko” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Weetzie (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Albval (keskustelu | muokkaukset)
rv, copyvio www.metropolia.fi/koulutustarjonta/sosiaali_ja_terveysala/apuvalinetekniikka/
Rivi 1:
'''Apuvälineteknikko (AMK)''' on sosiaali- ja terveysalan [[ammattikorkeakoulututkinto|ammattikorkeakoulututkinnon]] tutkintonimike. Tutkinnon laajuus on 210 [[opintopiste]]ttä, ja opinnot kestävät 3,5 vuotta. Apuvälineteknikoksi voi Suomessa opiskella ainoastaan [[Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia]]nopiskellaan apuvälinetekniikan koulutusohjelmassa.
 
Apuvälineteknikko suunnittelee ja valmistaa apuvälineitä vammaisille ja toimintarajoitteisille. Apuvälineteknikko myös arvioi yhdessä lääkärin kanssa, minkälaisia apuvälineitä asiakas tarvitsee sekä opastaa välineiden käytössä.
Apuvälineteknikko on teknisen apuvälinehuollon ja -valmistuksen asiantuntija, joka tukee ihmisen toiminta- ja liikkumiskykyä apuvälineiden avulla. Apuvälineteknikon työhön kuuluvat apuvälinetarpeen arviointi ja sen perusteella tapahtuva apuvälinepalvelun tuottaminen, joko valmiina tuotteena tai yksilöllisesti apuvälineen suunnitellen ja valmistaen. Apuvälineteknikon vastuualueina ovat mm. raajaproteesit, ortoosit, liikkumisen apuvälineet, erityisjalkineet ja pohjalliset, päivittäisiin toimintoihin liittyvät apuvälineet sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksissa käytettävät hoidolliset apuvälineet.
 
Apuvälineteknikoksi voi opiskella seuraavissa ammattikorkeakouluissa:
*[[Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia]]
*[[Oulun seudun ammattikorkeakoulu]]
 
Apuvälineteknikko työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon alueella oman erityisalansa asiantuntijana apuvälineitä valmistavissa yrityksissä tai sairaaloiden ja laitosten apuvälineyksiköissä tai eri organisaatioissa. Apuvälineteknikko voi toimia myös yksityisenä ammatin harjoittajana tai myynti- ja markkinointitehtävissä apuvälineitä ja kuntoutuslaitteita toimittavissa yrityksissä. Hän arvioi yhteistyössä hoitavan lääkärin ja muiden kuntoutustoimintaa osallistuvien ammattiryhmien kanssa asiakkaansa toimintakyvyn ja fyysisten toimintojen edellytyksiä ja määrittelee niissä ilmeneviä puutteita ja esteitä. Samalla hän arvioi myös ympäristön toimivuutta yksilön toiminnan ja apuvälineiden käytettävyyden näkökulmasta.
 
== Aiheesta muualla ==