Versio 19. tammikuuta 2008 kello 14.38 muokkaa 130.234.75.164 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 19. tammikuuta 2008 kello 14.40 muokkaa kumoa 130.234.75.164 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Verikosto''' on varhaisen oikeuskäsityksen muoto, jossa oletetun tai todellisen rikoksen tai vääryyden uhrin sukulaiset rankaisevat teon tekijää tai tämän sukua. Tämä liittyy usein järjestäytymättömään yhteiskuntaan, jossa muut oikeuskäytännöt eivät toimi. Verikostoa oikeusjärjestelmänä esiintyy myös olosuhteissa, joissa kumpikaan riidan osapuoli ei voi vedota lakiin ja yleiseen oikeusjärjestelmään esimerkiksi siksi, että toiminta on laitonta. Näin ollen verikostoa voi esiintyä mm. järjestäytyneen rikollisuuden piirissä, missä osapuolet eivät voi paljastumatta vedota yleiseen lakiin. Verikoston kierteitä on yleisesti voinut olla sukujen kesken monien kymmenien, ehkäpä satojenkin vuosien ajan. Verikosto on saattanut aiheutua myös muista syistä kuin sukulaisen surmaamisesta, kuten esimerkiksi solvaamisesta, tonttiriidoista, tai vanhoista kaunoista, tappeluista. Verikostokäytäntöä on esiintynyt historian aikana useissa eri kulttuureissa ja se on monien kansojen ja kulttuurien piirissä vieläkin hyväksytty oikeuskäsityksen muoto – Euroopassa sitä on viime aikoinakin esiintynyt muun muassa [[korsika]]laisten, [[sisilia]]laisten, [[albania]]laisten ja [[Romanit\|romanien]] keskuudessa. Verikostoa oikeusjärjestelmänä esiintyy myös olosuhteissa, joissa kumpikaan riidan osapuoli ei voi vedota lakiin ja yleiseen oikeusjärjestelmään esimerkiksi siksi, että toiminta on laitonta. Näin ollen verikostoa voi esiintyä mm. järjestäytyneen rikollisuuden piirissä, missä osapuolet eivät voi paljastumatta vedota yleiseen lakiin.▼ Verikoston kierteitä on yleisesti voinut olla sukujen kesken monien kymmenien, ehkäpä satojenkin vuosien ajan. Verikosto on saattanut aiheutua myös muista syistä kuin sukulaisen surmaamisesta, kuten esimerkiksi solvaamisesta, tonttiriidoista, tai vanhoista kaunoista, tappeluista. Verikostoa ei yleensä saanut tehdä naisia, lapsia tai vanhuksia vastaan. ▲Verikostokäytäntöä on esiintynyt historian aikana useissa eri kulttuureissa ja se on monien kansojen ja kulttuurien piirissä vieläkin hyväksytty oikeuskäsityksen muoto – Euroopassa sitä on viime aikoinakin esiintynyt muun muassa [[korsika]]laisten, [[sisilia]]laisten, [[albania]]laisten ja [[Romanit\|romanien]] keskuudessa. Verikostoa oikeusjärjestelmänä esiintyy myös olosuhteissa, joissa kumpikaan riidan osapuoli ei voi vedota lakiin ja yleiseen oikeusjärjestelmään esimerkiksi siksi, että toiminta on laitonta. Näin ollen verikostoa voi esiintyä mm. järjestäytyneen rikollisuuden piirissä, missä osapuolet eivät voi paljastumatta vedota yleiseen lakiin. Toisaalta joissakin maissa verikoston estämiseksi tyttöjä saatetaan pakkonaittaa vääryyttä kärsineisiin sukuihin. Tällaista tapahtuu esimerkiksi joidenkin pakistanilaisheimojen keskuudessa. Käytännön nimi on ''vani''. Monesti häitä lykätään morsiamen häpäisemiseksi ja naiset kärsivät väkivaltaa. Usein morsiamet ovat lähestulkoon lapsia, eikä heillä ole mitään sananvaltaa avioliiton suhteen - sen enempää kuin heidän sukulaisillaankaan. Islamilaisessa maassa tytöillä ei yleensä enää ole mahdollisuutta päästä uusiin naimisiin. ▼ Romanien oikeudenkäsityksen mukaan he itse rankaisevat omiaan moraalisesti, eivät vie heitä viranomaisten tuomittavaksi. Maineen menetys romaniyhteisössä on pahimpia asioita joita voi joutua kokemaan. Myös [Turkki\|Turkissa]] maaseudun väestön keskuudessa hyväksytään vieläkin yleisenä tapana verikosto. Verikoston uskotaan muinaisuudessa kuuluneen myös Pohjois-Euroopan kansojen tapoihin. Esimerkiksi keskiajan [[islanti]]laisen [[saaga]]kirjallisuuden aiheena olivat usein verikostot.▼ ▲~~Toisaalta joissakin~~Joissakin maissa verikoston estämiseksi tyttöjä saatetaan pakkonaittaa vääryyttä kärsineisiin sukuihin. Tällaista tapahtuu esimerkiksi joidenkin pakistanilaisheimojen keskuudessa. Käytännön nimi on ''vani''. Monesti häitä lykätään morsiamen häpäisemiseksi ja naiset kärsivät väkivaltaa. Usein morsiamet ovat lähestulkoon lapsia, eikä heillä ole mitään sananvaltaa avioliiton suhteen - sen enempää kuin heidän sukulaisillaankaan. Islamilaisessa maassa tytöillä ei yleensä enää ole mahdollisuutta päästä uusiin naimisiin. ▲Romanien oikeudenkäsityksen mukaan he itse rankaisevat omiaan moraalisesti, eivät vie heitä viranomaisten tuomittavaksi. Maineen menetys romaniyhteisössä on pahimpia asioita joita voi joutua kokemaan. ~~[[Turkki\|Turkissa]] maaseudun väestön keskuudessa hyväksytään vieläkin yleisenä tapana verikosto.~~ [[Italia]]ssa verikosto tunnetaan yleisesti käytetyllä nimellä ''vendetta''. Kosto oikeusjärjestelmänä voi liittyä myös valtioiden välisiin suhteisiin. [[Kauhun tasapaino]] perustuu siihen, että koska kansainvälisten suhteiden perustana olevien valtioiden yläpuolella ei voi olla niistä itsestään riippumatonta tuomiovaltaa, pyritään koston uhalla ennalta ehkäisemään kostettavaksi aiottuja tekoja. == Katso myös == Rivi 25 ⟶ 17: [[Luokka:Väkivaltarikokset]] [[Luokka:Kriminologia]] [[de:Fehde]]

Ero sivun ”Verikosto” versioiden välillä