Ero sivun ”Martti Siirala” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Martti Olavi Siirala''' (s. [[24. marraskuuta]] [[1922]], [[Liperi (kunta)|Liperi]]) on [[Suomi|suomalainen]] [[psykoterapia|psykoterapeutti]], [[lääketiede|lääketieteen]] ja [[kirurgia]]n tohtori sekä [[psykiatria]]n dosentti.<ref>Forsius, Arno: [http://www.saunalahti.fi/arnoldus/siirala.html Martti Johannes Siirala (1889–1948) – suomalaisen terveydenhuollon kehittäjä]</ref> Filosofisessa katsannossaan hän on hyödyntänyt [[fenomenologia]]a.<ref>[http://www.netn.fi/Muut/netn_finfil.html Suomalaisen filosofian kronikka]. niin&näin.</ref>
Elämäntyönsä Siirala on tehnyt erityisesti skitsofreniapotilaiden psykoterapian alalla. Hän on opiskellut mm. Sveitsissä Gaedano Benedettin johdatuksella yhdessä Allan Johanssonin ja Kauko Kailan kanssa. Tässä työssä hän on paitsi sitoutunut jakamaan suurimpaan inhimilliseen ahdinkoon ajautuneiden ihmisten kantamaa taakkaa, myös kehittänyt oman, mielen ja yhteiskunnallisen sairauden suhteita tarkastelevan filosofis-sosiologisen teoriamallin.
Siiralan edustamaa näkemystä on kutsuttu sosiaalipatologiaksi. Tämän mukaan ihminen on aina yhteisönsä osa. Sairaus sen sijaan syntyy tämän yhteisön ulkopuolelle ajautumisesta, sijoiltaan-joutumisesta. Tämä taas heijastelee laajempia inhimillisen kanssakäymisen vaikeuksia ja ongelmia, sukupolvelta toiselle periytyviä siirtotaakkoja. Nämä korostuvat epätoivosta, puhumatta ja kohtaamatta jäämisestä, kanssakäymisen kroonisista ongelmista, lukkiutuneista traumoista.▼
== Sosiaalipatologia ja sijaisena sairastaminen ==
▲Siiralan edustamaa näkemystä on kutsuttu ''sosiaalipatologiaksi''. Tämän mukaan ihminen on aina yhteisönsä osa. Sairaus sen sijaan syntyy tämän yhteisön ulkopuolelle ajautumisesta, sijoiltaan-joutumisesta. Tämä taas heijastelee laajempia inhimillisen kanssakäymisen vaikeuksia ja ongelmia, sukupolvelta toiselle periytyviä siirtotaakkoja. Nämä korostuvat epätoivosta, puhumatta ja kohtaamatta jäämisestä, kanssakäymisen kroonisista ongelmista, lukkiutuneista traumoista.
Keskeisen tematiikan Siiralan tuotannossa muodostaa myös vastuun käsite. Tuomitseminen ja syyllistäminen on paitsi eräs tapa paeta vastuuta, myös tapa, jolla ihminen saatetaan ajaa psyykkisiin ongelmiin. Tämän vastakohtana olisi tarpeen ottaa vastuu, toisin sanoen ottaa kannettavaksi sellaisiakin ongelmia, jotka eivät suoranaisesti itselle kuulun. Näin vaikkapa mielisairaita hoitava psykiatri on tavallaan sijaiskohtaaja, sairastuneen perheelle ja laajemminkin koko yhteiskunnalle kuuluvan vastuun kantaja.
Siiralan ajattelu on saanut osakseen sekä vastustusta että vaikenemista. Psykiatriassa valtavirrasta poikkeavaa ajattelijaa ei oteta helposti vakavasti. Osaltaan tätä torjuntaa on saattanut provosoida myös Siiralan asenne, joka tuo jossain määrin mieleen anti-psykiarian edustajana tunnetun R. D. Laingin. Toisin kuin Laing, Siirala pitää kuitenkin mielisairautta todellisena sairautena, olkoonkin että johtaa sen alkuperän pikemminkin sosiaalisista ja antropologista tekijöistä kuin esimerkiksi omalakisista biologisista prosesseista käsin.
== Muita saavutuksia ==
Siirana [[epistemologia]] eli tieto-oppi liittyy kiinteästi hänen sosiaalipatologiseen ajatteluunsa. Siiralan mukaan todellisuus on pohjimmiltaan arvoitus, siis kartoittamaton ja tuntematon. Suurin virhe, minkä ihminen voi tehdä, on tuudittautu todellisuuden omistamisen harhaan - uskoon siitä, että asiat tiedetään jo. Tämän kaltainen väärä varmuus estää edelleenkin uuden omaksumisen liikkeen. Esimerkiksi psykiatrian alalla tämä voi näkyä biologispohjaiseen tietoon perustuvina hallintayrityksinä, joka kuitenkin hukkaa kokonaan potilaan kohtaamisen mahdollisuuden.
Yhteiskunnallisella tasolla Siirala on nähnyt tarpeeksi sekä tämän jo-tietämisen varaan rakentuvien asenteiden horjuttamisen että toisaalta lukkiutuneiden, käsittelemättä jääneiden kansallisten traumojen käsittelyn. Erityisesti suomesta kirjoittaessaan Siirala on korostanut suomalaiskansallisen patologian alkuperää ensin Ruotsin, sitten Venäjän alaisuudessa. Tämä on johtanut Suomelle tyypilliseen sairausmuotoon, omien oikeuksien luovuttamiseen realistisesti katsottujen, jo edeltä käsin todeksi tiedettyjen kansainvälisten valtasuhteiden edessä. Suomi voi joko odottaa ja antaa asioiden tapahtua tai tarttua nykyhetkestä avautuviin mahdollisuuksiin.
Siirala on yksi Tarton rauha-liikkeen (vuodesta 1995 rekisteröity yhdistys) yksi perustajista vuonna [[1990]] ja sen puheenjohtaja alusta saakka.<ref>Siirala, Martti: [http://www.kareliaport.net/en/?x=forum&y=forum-article&id=98 Kommentteja vaaligallupin ei-vastauksiin]</ref> Siirana ajatuksena ei ole ollut yksin avata keskustelua aiheesta vaan todella vaatia Karjalaa takaisin.▼
▲Siirala on yksi Tarton rauha-liikkeen (vuodesta 1995 rekisteröity yhdistys) yksi perustajista vuonna [[1990]] ja sen puheenjohtaja alusta saakka.<ref>Siirala, Martti: [http://www.kareliaport.net/en/?x=forum&y=forum-article&id=98 Kommentteja vaaligallupin ei-vastauksiin]</ref> Liikkeen ajatuksena on ollut palauttaa Tarton rauhassa määritellyt rajat takaisin. Siirana ajatuksena ei ole ollut yksin
== Teoksia ==
Rivi 25 ⟶ 33:
* Uurtimo, Yrjö: ''On puhuttava siitä, mistä vaikenemme: Martti Siiralan ajatuksia elämästä (2000)
* Ketonen, Oiva: ''"Sijaisvastuu ja sairastaminen sijaisena - Martti Siirala"''. Teoksessa P. Siltala et al (toim): Psykoterapia 1. (1981)
{{Tynkä/Henkilö}}
| |||